back

Jaabawol al’Allaahuamatu sayku muhammadu alkaalisii

next

 

 

O joomiraaɗo ɓural karmokoojo koohoojo Ibraahiima neldiilan wallifaade Defte ɗiɗI immorde e walliifaaɗe makko tawumiɗe koɗe yooɗuɗe.

Wonnde e majje ko ((Alfalsafatu islaamiiyatu)) gommɗii o moƴsinii e ndee deftere fii ɓanngingol wonndema ƴettugol Annasaaranko hannde ko ɗunwoni :Diina rewirtenooka sanamu ko feƴƴi.

((Ɗimmere nden ko daa’irrashaad)).

Ko o faandii ko noddugol pottal hakkunde feddeeji julɓe ɓen, tentinii non Sii’a e Sunna, ɗun ko noddaandu teddundu hindu tinndina himme sayyidu on e ɓural makko ngal, e tiiɗude yiɗugolmo islaamu on e julɓe ɓen, e ɗuuɗude faale makko jarnumimo faade e konko’o sifori e nder Deftere heeriinde ɓannginammimo e nder nden deftere waɗɗagol pottal e huntugol pehe ndimankaakuuje elaawi hakkunde laawi julɓe ɓen ko sabu yeddondiral duwaaka waɗude sabu Sii’a inni ko Imaamu alii lontotoo ɓaawo Nelaaɗo sunnayankooɓe ɓen innii ko sayyidinaa abuubakri lontotoo ɓaawo Nelaaɗo, kamɓe ɗiɗo yoɓe wonu musiɓɓe( Sii’a e Sunna) ɓe jogondira fii wallugol diina Allaahu kan e wallugol drapoo diina islaamu kan e nder leyɗe ɗen , wano ali e Abuubakri waɗiraynoo ɗun 1  ɓaawo ngal pottal timmii ella alanaa Sii’ajo wonaa sunnaajo nde ɗaɓɓitata goonga on wa musiɓɓe ɗiɗo salmondirɓe hara hiɓe ɗaɓɓita ko aldaa e townitaare wonaa salaade goonga on e fii malal ngal .

  Kono non ko adii e ɗaɓɓutude en tuɗoto Ghur’aana on e sunna Nelaaɗo on fii yiitugol goonga on e ɗen Defte ɗe nanngeten Sunna immorde e mu’un wano kaafii, e tahjiibu e ko wa’I wa ɗee maa defte Sunna ɗen wano Bukaarii e Muslim e ko hinaa ɗee defte hadiise ɓaawo toɗɗagol ruttorde fii ɗaɓɓutugol goonga on, goonga on ɗaɓɓitee fii yo’o jokke.

Yi’umi ɗun e nder deftere makko (Add’irraashaad) himo feńńina e kaawakee tiiɗuɗo immorde e waasude hoolagol Sii’a wano Bukaarii, winndammimo kon ko winndumi:

Sii’aaɓe ɓen wi’ii wonnde manna Almamaaku ngun ko jeyaaɗun e tugaale Diina ɗen e fii faamugol tugaale Diina kan faade e hadiiseeji ɗI tuugataake emu’un.

Kono no Sunna yankooɓe ɓen wi’I Almamaaku ngun ko tawaɗun e e calɗI Diina ɗin, ko ɗun waɗI Sunna yankoɓe ɓen haana kaɓe maapora sifa ɗee luutondire calɗiyankooje, wano ɗii calɗI ɗI imaamuuɓe ɓen luutndirie mu’un.

Wano hakkunde Saafa’ii e Hanafii e luutondire wonɗe hakknde maɓɓe.

Miɗo yelii ɗoo jantago kadi gunndoo goo e waasugol hoolagol Sii’a yoga e Defte Sunnaaɓe:

Diinakan koko ɓuri himmude e fiyakuuji neɗɗanke ko sabu ko kanka deftotoo fii malal ɗan ngurndan arana ko ɓuri him-mude e ɗan ngurn-dan ko ngurnda pooma-yankoojan ɗan ɗan tawata neema mu’un lannataa lette majjan lannataa, ko deftotoo fii neema dannda lette ɗen ko diina kan, hiɗen haani jogitorde diina kan ƴakkirɗe ɗen.

Julɗo golle munɗen ko ńaaweteeɗun ko selli tuma nde sikkitiɗen sihiɗen selli, ko woni tun mo sikkitaama hino boni o tuuginortaake wano kaliifu maa okkeede neɗɗo fii dewgal e jawdi.

On mo tuuginii e neɗɗo sikkitaaɗo fii bonki wota o felu sinaa hoore makkoo, wano aayeje ɗen feńńiniri ɗune hadiiseeji ɗin hakkil kadi jaɓii ɗun, ko ɗuuɗI e yimɓe hadiise e ko ɓe wowlata hoolataake, ko wano non ɓuliinotooɓe ńaawooje buy tuugataake e mun hoolataake.

Bukaarii abuu Abdullaahi Muhammau bun abil Hasani Ismaa’iila bunIbraahiima bunil Mukhiirati bunilalhanafi

((Yaz’zabah) maa((yazdazbah ))jibinaaɗo jemma 13immorde e lewru sappaɓuru hitaande teemedere e cappanɗe jeenayaɓere e nay.

Hari oriiwaama e Bukaarii o nawraama kharatnak sabu golle waɗuɗe ɓaawo caangol ngol, Kaalidu bun Ahmad azzahalii Amiiru Kuraasaan e nder lontal Mu’utamadu bunil Mutawakkilu sabu piiji ɗI juutata jantagol ɗun, maamasoro makko yazdabahu woniino majuusiyankeejo o mayno e diina makko kan soro makko almukhiira silmi. Ko ɗun woni ko yimɓe taariike eggi e telen bukhaarii, mi faandaaki yawagolmo e nder diina makko kan gomɗii bajjo seniiɗo on daalii:

(( ولا تقولوا لمن ألقى إليكم السلام لست مؤمنا ))

((Wota on wi’an on werliiɗo on kisiiye ((salmiɗo on )) wonaa a hooliiɗo Allaahu)).

Tentinii non sifs bukhaarii, kono non wi’u gol ko’o julɗo ɗun innaali ko’o wowli woo koyo jaɓe nde tawata kala ko’o wowli koyo ƴette maa kala ko’o fillii .Diina kan yawtii sifa ngoo miijo, diin a kan ko yo ƴettire hanndu ɓe ƴettireede ɓen ɓen no si tawii a anndaaɓe ko ɓen woni yimɓe suudu nelaaɗo on ko kamɓe woni oogirɗe nelal ngal, e tipporɗe wahyuon, ko kamɓe woni margaaji gannde wonaa Bukhaarii e muruuzi e tirmizii e neysaabuurii e siɓen ɓen ɓe tawata waɗɗaaki siwonaa ghirritagol koɓe julɓe wonaa ƴettugol ko wahoyinaa e Nelaaɗo men Muhammadu immorde e juuɗe si en ƴewtike bukhaarii tigi en faalaama tefugol fii fillotooɓe gay makko haray hino ɓuri bonude sifaaji , ko sabu fillotooɓe bukhaarii ɓen ko wa’I wano.

 Marwaana bunil hakam alwazakhu, on raɗaaɗo ɓiɗɗo raɗaaɗo.

Wano filloraa ka ɗuuɗI gay nelaaɗo (s.a.w.) hino fawi arude, ko kanko wi’ani alhasana ibnu alii:

Onon ko on yimɓe suudu huɗaandu.

Hino tawaa e fillotooɓe makko imraan bun hatan alkaarijii ko on woni mantuɗo ubnu muljamu ɓurɗo malkiseede e yimɓe sakkitiiɓe wano joliri gay Nelaaɗo (S.A.W.) hoolaaɓe fillike ɗun wano damayrii e nder ((hayaayul hayawaani)) e e konngolnelaaɗo wonannde alii)a(:

 Anndu ko ɓuri malkiseede e aramɓe ko on soppunooɗo daabawa annabi saaliwu ko malkiseede e sakkitiiɓe ko on soppayɗoma ɗoo o joopii faadee e hoore makko nden moddiniroyte ɗun ɗoo e mu’un o joopii faade e waare makko nden.

Fillotooɓe bukhaarii hino manta on ɓuruɗo malkiseede e yimɓe sakkitiiɓe sabu ko’o wari kon alii(a).

Hino tawaa e maɓɓe haziir bun usmaana arrahbii.

Gomɗii eggaama gay makko joomiraaɓe tahjiib on wonnde o laatinoke himo etoo duytugol teddungol alii.

Eggaama gay ismaa’iil a bunayaash wonndema aadilu haziir bun usmaan ko iwuɗo misra (EJIPT) o yahi makka tawi himo yenna alii hima huɗamo, ko kanko woni sansuɗo oo hadiise nelaaɗo ɗoo:

( أنت مني بمنزلة هارون من موسى)

((Koan yo ali tellorde maa ka an hino wa’I wa tellorde haaruuna e telen annabi muusaa)).

OwɗI konnngol ghur’aana e nokku haaruuna ko on woni filliiɗo wano yewtiri ɗun al’azdii wonndema nelaaɗo (s.a.w) tuma nde o woɗɗinnoo alii ari hari o firti kumol mbabba mban fii yo nelaaɗo yanu.

Wi.anaa yahyaa bun saaluhu:

Ko fii honɗun waɗI si tawii a winndataa gay hariiz?

O wi’I : ko honno mi winndirta fii neɗɗo momi juulidi e muuɗun ɗuuɓI jeeɗiɗI hari o woni yaltata immorde e juulirde haa o huɗI alii  e nder duuɓI cappanɗe jeeɗiɗI.

Ibnu habbaan wi’ii:

O woniino himo huɗa alii bimbi laaɓI cappanɗe jeeɗiɗI kiikiiɗe laaɓI cappanɗe jeeɗiɗi.

Wi’anaamo e ɗun o wi.i:

ko kanko woni taƴuɗo ko’e baabiraaɓe en ɓen.

Wonndude e woodeede sifa ɓee hikkinaaɓe yeeso ko honno sellirta tuuginorgol e sahiihu Bukhaarii, amma non ko waɗɗini yonde wi’e ɓurunde e sellude e defteɗen ka hadiise?

Si tawii ko ndee ɓuri sellude e defte hadiise ahlussunna, haray ko ɓuri haanude ko wota tuugine ko wonaa ko selli immorde e defte hadiise ɗen ɗe tawata tuuginotaako e mun sii’aaɓe ɓen.

Zahabii wi’ii e nder tarjumatu almus’abii annduno konko ko’o ɓuri wallude yimɓe jamaanu makko on e telen sunna on, hooti o wi’I siko woni kanko o moƴƴinay woni hadiise.

E hara ko fii sifa oo neɗdo ɗoo fadiilatu – raawi.

O wi’ii e nder tarjumatu l jawaanii: on ko tawaaɗo e jilɓuɓe mi laatinii, hari himo jonnindira e imaamu alii (a) hino ɗon sellugol laawol ngol.

Hara ko sifa oo ɗoo woni fillotooɗo ɗaɓɓirta fillagol hadiise Nelaaɗo on?

Ɓee fillotooɓe ko kamɓe woni sabu waasude gollirgol sahiihul bukhaarii e ko wa’I wa makko.

Hino ɓeydoo wonndema lamɓe ɓen woniino hino forsa (njagga) yimɓe ɓen e fii fenugol e Nelaaɗo adda hadiiseji ɗI sella hara ko wonkiiji maɓɓe ɗin yiɗiri non, kaɓɓe e saytaani hiɓe fota e hoore ɗun (ɓe ɗoftoo saytaani).

Nisaa’ii walfike deftere (alkasaa’isu) e fii ɓural imaamu alii e ɓeyghuure Nelaaɗo on, ko ɓuri ɗuuɗu de e fillayeeje makko ɗin hino ittugol ahmad bunhambali, o ɗaɓɓiraama e nder jaami’a dimasghu o moondirgol deftere fii mu’aawiyatu o adda misal e ɗun o wi’I:

Mi anndiraamo siwonaa maaku Nelaaɗo (S.A.W) wota Allaahu hebbin reedu makko ndun.

Eo yiɗaa nde o yaltata ( maawi’aytu ) hoore e hoore haa wona ɓuro o piirimo paɗe ɗen haa o maayi.

Wi’aama o yaltinano o naɓaa makka o maayiton.

Zahabii jantike e nder tarjumati assighaa alwustaa wonndema o fiti hadiise, haghghille maɓɓe ɗen waawaali.

Toenude ,ɗe cowtii e makko ɓe darnimo ɗe looti nokku makko on o feƴƴi o ńiiɓI ka suudu makko , o yewtidaali hay e gooto immorde e wasatiyiina .

O wi’I e nder tarjumati yahyaa bunbasiir:

Wonndema o darnano o piyaa ka hoore makko nde femmbaa ko sabu o woniino himo ɓuytii fiyaake banii umayyatu.

Abulgharaj wi’ii:

E nder kabaare khanndef bun badri al’asadii : Anndu on waraama ko sabu o fillike fii ɓure yimɓe suudu Nelaaɗo (s..a.w.).

Si tawii fillotooɓe hadiise ɓen maapike haa suuɗii maaku (hadiise Nelaaɗo on,) ɓe addii hadiiseejii fenaande , ko honno sifa ɓee hoolortee faaɗii ko feewi  emaɓɓe.

Ehino tawaa ko Bukhaari hawnori tawde o dallinorii fillayee ko wa’I wano ibnul al’aasi e hariiz o dallinoraali fillaye Jaafar assaadigh (a) e tawde ko lutti e defte hadiise sunna ɓe dallinorii fillayee makkoon gomɗii owi’aama on maa’anaa : ɗulle ko tawude hiɓe dallinora Bukhaari ɓe acaa assaadigh assiddiighu ,  ko wa’I wa imaamu bun hattaan maa marwaana e ibnul marati.

Anndu no Imaamu assaadigh Almujtabaa ko sabu ɓural makko yewtiraɗaa fii aayeeje Ghur’aana on.

Hinohawnii on neɗɗo tawoowo figgitaaki boni ko fanɗI woo.

En waawata eɓɓindirde Bukaarii on mo tawata ɓen mu’un ko majuusu e taaniraawo Nelaaɗo , hino hawnanii ɓen yimɓe nodditotooɓe ko arabu , hara ko fii wonugol tun, ko ɓuri hawnaade e ɗun ko nde sayyid alwii haawotoo sabu waasude jokkude soriraaɓe mun ɓen.

Sikke woo alaa wonndema oo fillotooɗo haawiiɗo ɗoo woonaa ko haani.

E tawde kadi Mu’aawitu, e ɓen yimɓe banii umayyatu e bewre e faayugol yimɓe ɓen winndugol hadiiseeji bonɗI maa taafaaɗI immorde e yimɓɓe ɓen.

Fii kadi hadiiseeji ɗin ɗuuɗI haa tawi ɗun, koyo ma’awiyatu ghirrito e nder deftere mun.

Hino saatii arde eggugol yewter almadanii e ɗun e gollooɓe banii Muluuk banii umayyutu e nder bewre e lunndagol Nelaaɗo Allaahu on.

E teppitagol mu’aawiyatu e lamɓe banii umayyatu e lunndagol ko feeńi e sunna on, e werlagol ńaawooje ɗen tawɗe siwonaa koɓe hulaynoo mo fii yeddugolmo ɓe feńńinayno Lislaamu on wano deftere siira nden seedota ɗun.

Yoga e sahaaba en e hikkiiɓeɓe jaabike Ma’awiyatu e yoga lanɓe banii umayyati konko tawata hino juuti jantagol ɗun sitawii naa wano nii, konko tawata hino heewi defte siira ɗen e nder taariika on.

Si tawii ɗun ɗoo tabitii haray a anndii ko honɗun waɗI si Sii’a wi’I golirta hadiise siwonaa on iwruɗo e Nelaaɗo rewi e ɓeynguure mu’un nden, a anndii kadi ko honɗun waɗI si tawii sii’a tuuginortaakoo e yewtereeji banii umayyatu maa e maɓɓe.

Wonaa sifa bukaarii e taalibaajo mu’un tirmijii on tawtuɗo Bukaarii yoga e saykuuɓe , wano:

Ghutaybayu bun Sa’iidu, e Alii bun Hajar, e ibnu bassaar, e ko hinaa ɓee.

Tirmizii maayi hitaande 279, wano Nisaa’I alkuraasaanii.

Hay fii kala oo ɗoo tuumiraama wonugol sii’a ko sabu hari  himo waɗɗI gannde sii’a ɗen e hadiise.

Wano daar ghutnii hay fii kala o woniino Baghdaadi yankeejo o tuumiraama wonugol s.ii’a, ko sabu saykuuɓe makko ɓen wonaano tuugineteeɓe e mu’un.

Wano abii sa’iid al’istakrii Ashaafa’ii, e Muhammadu bunil Hasan annighaash, e abii sa’iid alghaazaaz.

E ɗun ɗoo wonii sabu waasude gollirgol sii’a fillayee on mo hoolaaka immorde e fillotooɓe hadiise, ka raɓɓinndigol.

ɗun ko tabital e fii eggugol hadiise, e waɗugol heedo honande diina kan e waasude jettude ka immorde e ɓiɓɓe majuusi yankooɓe woɗɗuɓe gay jipporde wahyu on e ɓen walloɓe banii umayyatu ɓen firuɓe hadiise Nelaaɗo on e ńaawooje diina kan e sunna on.

Ɗun ɗoo koko yowitii e hadiise on.

Ko sunna yankooɓe ɓen felirtee:

Aranunɗun:

Daliilu alaa fii yo tawu ko yimɓe nayo tun heerori jokkede wonndude e woodeede ɓuruɗoɓe ganngal.

Ɗimmun ɗun:

Yoga e sii’a wi’ataa dagagol jokugol mayɓe e fii faamugol sariyaaji diina kan, ɓe jantike ɗun ka nder defte usuulu. Ɗun ɗoo yonaali dalil kono hollay en ardagol wonaa heerorɗun nayu maa goɗɗo hara wonaa goɗɗo go’o.

Tammun ɗun:Anndu ɓee nayooɓe immorde e joomiraaɓe pehe e gannde sAllaahutaa tuuginagol e maɓɓe no woniriwoo, tabitugol e diina kan hollay seeɗa e yewtereeji maɓɓe e yewtereeji sifa maɓɓe.

Ammaa non Imaamu Abuu Haniifa annu’umaana o woniino himo wi’ee:

Mirzaban, ko tawanooɗo e iwdi majuusi, ko sabu sora makko zurtii woniino tawaaɓe e yimɓe kaabul maa nisaa, maa turmuz.

O woniino majuusi yankeejo o ardinaa o heɓI saabit ka nderLlislaamu

Hari alaa hakkund abuu haniifa e majuusi si wonaa neɗɗo gooto mo sellataa tuuginagol e mu’un ko sabu ko sellata tuuginagol ko’e kanɓe yimɓe suudu nelaaɗoon bulinii immorde e ńaawooje Lislaamu.

Hino ɓeydee ɗon wonndema on o wonaano waawuɗo arabu ko sabu o laatanooki e yimɓe arabu, gomɗii eggaama gay makko wonndema anndaa firo ka Allaahu daali ɗon)

(وفاكهة وأبا)

Fillaama gay makko wonndema abuu amru e ibnul’alaai almugharraa oo nahwiyakeejo lanndikemo fii wariireede barminirkun hino wi’ee misghal, hara ɗun waɗɗinay yotteede kaa waɗɗintaa?

O wi’I ɗun waɗdinta yottagol waranaaɗo on o luutondiri ɗon e saafa’ii.

Abuu amru wi’imo hay si o wariimo manngo.

Abuu hniifi wi’ii hay siko ɗun maa fellohin makko.

Koo ko jantiɗen ɗoo yonii seede e misal e ngantagol fii jokkuɓemo ɓen, ko sabu laatike koiwdi arabu hara owawaata haala aarabu ko on ɓuri hanndude anngal faamuda faandaare ghur’aana e hadiise Nelaaɗo (S.A.W.) ko honno sellirta gollirgol kon komo anndaa ko yeyti?

Abuu haniifatu woniino mo annda taariika e siira, o wa’uɗo non ko on ɓuri hanndude e anngal faamude gunndooji fighghi sabu ńaawooje buy ko sabu faamugol taarika ɓanngirta, tentinii non taariika Nelaaɗo on siira sahaaba enmakko.

Hino tawaa ko abuu haniifa hawnori tawude hari o anndaa taarika Nelaaɗo on tawudela ɓe woɗɗondiraa jamaanu buy.

Ɗumayrii wi’ii:

E nder deftere ((hayaatul hayawaani ) gay abii yuusufi wonnde ma ńannde go’o o heɗike makhaazii tuma nde o arunoomo o wi’imo:

Ko an yo abuu yuusufi ko wonunoo joomiraawo drapoo jaatuutu on?

Abuu yuusufu anndu an ko a imaamuujo si ajogitaaki (haɗitaaki) gay ɗun mi lanndotoma fii ko’e yimɓe ɓen fow.

O wi’i ko honnde wolde uhdi nden waɗI ? Tawi o anndaa .

Ibnu kalakhaan fillike ɗun kadi.

On mo faamaali siira Nelaaɗo haa na ka’o innee faamuɗo fighha ɗun koko feeńi hay fii kala woɓɓe jaɓata.

Hino tawaa e ko waɗɗinta waasude gollirgol yewtereeji makko heewugol makko gollirgol hakkil tun , shaafa’iyyatu wi’iimo hebbinoowo gollirgol hakkil tun, harale hakkil tun yonata.

HIno tawaa e ko jalnii konko eggi ɗun ibnu kalakhaan gay alii bun aasimu o wi’ii:

Mi naatii ka abii haniifa hino e makko hijaamu himo ƴetta immorde e hoore makko nden  o wi’ani hijaamu a jokkay nokkeeli rawnuɗiɗin.

Hijaamu wi’I: Men ruttataaɗun, o wi’i ko fii honɗun?Owi’i: Ko sabu o ɗuɗɗi nay , o wi’i :Jokkaa nukkuuli ɓawluɗI ɗin ɓaleeji ɗuuɗay .

On gollirayɗo hakkil tun ndaara ko hawraniɗun on hino haani ka jaɓee ko sabu himo wi’a:

Mi tellinay sifa ko Allaahu tellini kon, o wowla ko sella.

Konii abuu haniifa wa’unoo.

Mi faalaaka non ƴawude e makko, kono non miɗo wi’ude diina kan koka oogirɗe mu’un haanaa ƴetteede.

Ko ɗun waɗI simi mernay gite anɗen gay konko khatiibu wi’I:

E nder taariika mu’un, e sahrestaanii e nder milali wannihali e ko hinaa ɗee immorde e yowugol e diina makko kan.

Ko woni teddungal aldaa e gollirgol konko sifaa e oo neɗɗo woɗɗuɗo e haala arabu on tawayɗo annda ko ɓuri feeńude e mas’alaaji diina kan e siira Nelaaɗo on (s.a.w.) nde tawata himo majja ko ɓuri feeńude e piiji ɗin on gillirɗo eɓɓugol tun, on eɓɓendiray ɗo hakkunde sukunndi daneeru e ɓaleeru ,Himo sikka wonndema ɗuuɗugol ɓaleeru ndu sabinbinay fanɗugol daneeru ndun.



 

1- ɗun non hino hatonnjini e daliilu tabintinirɗo .

  

 

index