back

ko rambol on ho Ganndal assayiidu

next

 

 

Abdul Al’aamulii ko dalii luuji sari’ayankeeji hussayni Sarafu diini almuusawii woni ko pooɗi daaɗe amen fii ittugol (majhabu) laawol imaamuuɓe ɓen immorde e suudu Annabankaaku; e nokkure nelal ngal e nokkuure lontondiral m Alaa’ika en ejipporde wahyu on e tellode ghur’aanu on men jokki ɓen ɗon e telemma ka calɗi diina e ka finndeeji diina e ka lasliiji fighhu e tugaale mu’un e ganndal sunna e deftere nden; e ganndal jikkuuji moƴƴi eneediiji ka jaɓugol ñaawoore daliluuji ɗin; e seedeeji ɗin e ka maccinɗinanagol sunna koohoojo annabaaɓe ɓen e Nelaaɓe ɓen (s.a.w.). Si tawiino daliiluujiɗin newnanayno men Accitugol imaamuuɓe ɓen immorde e ɓeynguure nelaaɗo on maa hara weeɓanayno men sabu jokkugol ko hinaa ɓen ɓattagol Allaahu on tawde golle amen ɗen men jokkayno sunnayankooɓe ɓen ka tentingol finnde wedigal e ka tiiɗingol awdeeji siɗɗankaaku; Ko woni tun dalii luuji fellitaaɗi ɗin hollay gomɗinɗo fewtirde makko nden ɗi heeda mo faade kon ko’o faalaa.

2-E tawude yimɓe ahlul Sunna alaa seedee (daliilu) ɓurugol moƴƴude majhabu maɓɓe no Hay gooto wonaa hay dagagolɗi maa waɗɗagolɗI gomɗi men ndaari e nder daliiluuji julɓe ɓen yeru ko ndaaroowo ɗaɓɓitoowo e hoore wattangol yila ɗaɓɓitata, men tawaali e nder majji konko tinndinta jokkugol laawi Sunna ɗin si wanaa kon ko jantiɗon immorde e tinnagol joomiraaɓe ɗin laawi sunna e hooleede ɓe e nunɗugol ɓe, e teddugol ɓe.

Ko nonon hiɗon anndi hittingol (wonugol mujtahidu) e hooleede e nunɗal e teddungal ɗii wonaa heerinanaaɗi joomiraaɓe laawi sunna ɗin ko honno waawirta e o’o alhaali nde laawi maɓɓe ɗin laatotoo waɗɗiiɗi hara ko’e hoore toɗɗagol.

Mi sikkaa goɗɗo waaway suusude wi’ugol koɓe ɓurnaaɓe-e Ganndal maa golle-e hoore imaamuuɓe amen ɓen, Nelaaɗo on ko kanɓe woni laaɗe daɗugol mofte ɗen ko kamɓe woni dammbugal fukkaneede bakkatuuji, e kisiiye mofte ɗen immorde e luutondirgol ka diina, ko kamɓe gannuɗuɓe fewnayɓe mofte ɗen, ko kamɓe woni ɓeynguure nelaaɗo on e heddiiɓe wonannde mo immorde e mofte makko ɗen, gomɗii nelaaɗo tedduɗo on maaki (S.A.W.).

فلا تقدمو هم فتهلكوا ولا تقصروا عنهم  فتهلكوا ولا تعلمو هم فإنهم اعلم منكم

(Wota on ardoɓe haa halkoɗon wota on raɓɓindino gay maɓɓe haa halkoɗo, wota anndimɓe ko sabu kamɓe ɓuri on anndude).

Kono non ko politiki on kaawee ko anndimmaa ko Politiki waɗi ka fuɗɗoode Lislaamu.

Hino hawnii tawude on wi’ii: wonanndema ardinooɓe moƴƴuɓe ɓen diininoriino ɗin laawi (ɗin mazhabuuji) ɓe ɓe fotti e rewirgol ɗi Alaahu ɗin laawi e kala jamaanu e saarea on annda wonndema lontiiɓe feƴƴuɓe ɓen immorde e fedde ɓeynguure Nelaaɗo on (S.A.W.) ko ɓen feccere julɓe ɓen ka ma’aanaa anndu ko ɓe diininornoo ko laawol imaamuuɓe ɓen immorde e ɓeynguure Nelaaɗo on (S.A.W.) ɓe heɓa naali ngol laawol ɗon cemmbe maa sansugol. E tawude ɓenɗon konon wonirnoo gila jamaanu Imaamu Ali e Neene Faatimata haa jooni, ko sabu hari ash’arii woodaaka wonaa gooto immorde e imaamuuɓe laawi ɗin nay wonaa baabiraaɓe maɓɓe ɓen ɗun wonaa ko suuɗii.

Ko honto ɗii laawi wonno e nder ɗii duuɓi teemeɗɗe tati? e hinole ko on jamaaɗon wonnoo ɓurɗo moƴƴude e jamaaji ɗin.

Gomɗii Ash’arii jibinaama e hitaande teemeɗɗe ɗiɗi e cappanɗe jeeɗiɗi fergu, o maayi e hitaande teemeɗɗe tati e cappanɗe jowi Ibnu Hammbali jibinaama e hitaande teemedere e cappanɗe jeego’o e nay o maayi hitaande teemeɗɗe ɗiɗi e cappanɗe nay e go’o fergu Nelao. Shaafa’ii jibinaama e hitaande teemedere e jappanɗe jowi, o mayii e hitaande teemedere e cappanɗe jeenay e jowi1 o maayi e hitaande teemadere e cappanɗe jeeɗiɗI e jeenay Abuu Haniifatu jibinaama e hitaande cappanɗe jeetati o feƴƴini ee hitaande teemedere e cappanɗe jowi fergu Sii’aɓe ɓen hino diininori laawol Imaamuuɓe ɓen immorde e ɓeynguure Nelaaɗo on ko yimɓe suudu ndun ɓuri anndude ko woni ka suudu.

Ko hinaa Shii’a hino gollira laawi gannduɗuɓe ɓen immorde e sahaaba en e ɓen hikkiiɓe ɓe.

Ko honɗun waɗɗini julɓe ɓen fow jokkugol ɗin laawi ɓaawo duuɓi teemeɗɗe tati hara wonaa laawol go’o immorde e laawi ɗin gollirtenoo ɗi ko attii ? Ko honɗun waɗi  haa siɓe seli ko ɓuri nunɗude e telemma ghur’aana onɓen tawayɓe ko suɓaaɓe fii anndingol ghur’aana on immorde ɓeynguure Nelaaɗo on ɓen tawayɓe ko laana daɗirka mofte ɗen ardotooɓe mofte ɗen, e nokku kisiiyee Mofte ɗen e dammbugal fukkaneede bakkaatu?

4-…Ko hommbo yarlantoo hoore mu’un nde o wonata foti himo so’a maa hara o alaa ɗe so’ude wi’u wonnde Allaahu towuo on:

O nulaali ko ɓuri moƴƴude e nulaaɓe ɓen makko ɓen e annabaaɓe makko ɓen e ko ɓuri moƴƴude e diinaaji makko ɗin e sariyaaji makko ɗin.

Maa o wi’a wonndema Allaahu on tellinaali e Nelaaɗo makko on ko ɓuri moƴƴude e defte makko e ɗereeli makko maa o wi’a Allaahu timminanaali Nelaaɗo makko diina kan e neema kan o anndinaalimo ko laatii e ko laatotoo siwonaa tawa fiyaake ɗun ɗon fow jonnitee imaamuuɓe laawi sunna ɗin tawako kamɓe timminta ɗun ɓe maranaaɗun hoore maɓɓe.Ɓe haɗa yo ɗun hewte siwonaa e juuɗe maɓɓe, haa tawa diina Lislaamu on ko kamɓe heerori, haa tawa ɓe daginantaa goɗɗo goo rewirgol Alaahu iwonaa laawi maɓɓe ɓine feere maɓɓe nden, yarli hara ɓee laatikeno ronuɓe Annabaaɓe? Kaa doo ko kanɓe Alaahu on timminiri wasiiyaaɓe ɓen e Imaamuuɓe ɓen o anndiɓe anndugol ko laatii e ko heddii,o okkiɓe ko okkaaliɓe goɗɗo e winndere nden.

Wano non woniri, ko woni goonga ɓen ɓe woniino hiɓe wa’i wa luttuɓe ɓen immorde e joomiraaɓe gannde e noddayɓe e gannde hino hulɓinani noddayɓe e laawi gaandal ka sokata laawi ganndal ɗin. Bee wonaali hino nannga haghghillaaji e faamuuji kolmba ɗi wonaa ndeɓe waɗata e ɓerɗe ɗen cuddi ɓe waɗa e nanɗe ɗen pahu, ɓe waɗa e giiɗe ɗen cuddi ɓe wada e kunndule ɗen ɓoggi, ɓe waɗa ka juuɗe eka daaɗe kolommbooje, ɓe waɗa ka koyɗe tonngoodeeje, dambata ɗun e maɓɓe si wona on fefindiiɗo toońiɓe. Konnguɗi maɓɓe ɗin wonay seedee e kooko yeytuɗen.

5-Luutondiral woodungal hakkunde laawi Sunna ɗin hino wa’i wa ngal luutondiral woodungal hakkunde Shii’a e Sunna, defte Sunna guliiji guluuji seedoto ndee yewtere ɗoo defte winndaaɗe efii calɗi Diina ɗin e tugaale diina ɗen.

Ko fii honɗun felooɓe ɓen ko feli ko sii’a fii hiɓe luutondiri e Sunna.

Ɓe felaali yimɓe Sunna ɓen fii hiɓe luutindiri e Sii’a ?

Si tawii kamɓe yimɓe ahlu Sunna hino dagii kaɓe luutondira haa tawa heɓoto laawi nay ko fii honɗun haɗata dagoo laawol jowaɓol woodee?

Ko honno tawirta laawiɗin nay ko hawruɗi e saahaaba e pottal julɓe ɓen kono si laawol jowaɓol ɓeydike tawa  ngol ɗon sennday julɓe ɓen lanca hakkunde maɓɓe?

Haaniino ka tawata si on nodday men e pottal noddon laawi ɗin nayi kadi e pottal ko ɗun ɗon ɓuraynoo hoynannde on hoynana ɓe ko fii honɗun hertinirɗon men noddugol e pottal?

Enee on tawu jokkugol ɓeynguure Nelaaɗo on wonay sabu senndindirgol julɓe ɓen lanca pottal maɓɓe ngal tawa ko jokkugol ko hinaa ɓen fottinta julɓe ɓen hay si tawii hiɓe luutondiri e laawi e pehe…?

Alhamdulil-laahi joopagol yonii on gay feńńingol hatonginaa kamen feńńina ɓuri nii pellet Allaahu feńńinanii on ko honɓe woni Imaamuuɓe ɓen immorde e suudu Nelaaɗo on on alaa jiɓayee si ardinon woɓɓegoo yeeso maɓɓe. Gomɗii Imaamuuɓe ɓen immorde e suudu Nelaaɗo on feeńanii kala naɗɗo.

Hiɓe serti e luttuɓe ɓen wonaaɓe eɓɓindireede e maɓɓe, ɓe ƴetti immorde e Nelaaɗo (S.A.W.) ganndal Annabaaɓe ɓen.Ɓe faamii immorde e Nelaaɗo ńaawooje diina e sari’aji:



 

1 Ibnu khalakan jantike e alhaaliiji imaamu maaliki e nder deftere hino wi’ee (wafiyyaatul’a’ayaanii) wonnde imaamu maaliki reedano duuɓI tati, ibnu kutaybatu kadi  winndiiɗun tuma nde o jantinoo imaamu maaliki e joomiraaɓe feere immorde e deftere hino wi’ee alma’aarifu h/ 170,  ko wanonon hino jantii e nder nden deftere jamaa o aayaaɗo wonndema o reedaama ko ɓuri dumunne reedu  h/189 immorde e alma’aarifu.

  

 

index