back

YEWTERE FII KORKA

next

 

 

Baaba en an fuɗɗii yewtere maɓɓe nden fii lewru suumayee ndun tawi hito maɓɓe ngon ko ɗaatu ngo, gite maɓɓe ɗen hino huuli gonɗi, ɓernde maɓɓe nden hino ɓulude yurmeende. Fii lewru suumayee ndun hino tinndini e maɓɓe kala konngol welungol moƴƴungol wonndugol e barki e yurmeende e yawtaneede junuubi.

Fii yo ɓe tabintin yonndinaare maɓɓe nden ɓe holna wonkii maɓɓe kin e naɓimmi e nokkuure wonndunde e urngol manngural.. nokku ka Nelaaɗo Allaahu on (s a w) darotonoo hara sahaabaaɓe maɓɓe ɓen e ɓeynguure suudu maɓɓe nden hino huuɓiɓe, ɓe yewta ɓe maaka: [Ko onon yo yimɓe! Lewru Allaahu ndun ardanii on e barki e yurmeende e hafraneede, ko lewru ɓurundu moƴƴude ka Allaahu, alaaɗe mayru on ɓuri moƴƴude alaaɗe, ko jemmaaje mayru on ɓuri moƴƴude jemmaaje, ko saaiiji mayru on ɓuri moƴƴude saaiiji, ko ndu lewru ndu noddaɗon e koɗagol Allaahu, on waɗaama e mayru yimɓe teddungal Allaahu, foofaali moon ɗin e mayru ko insinagol, ɗoyngol moon ngol ko dewal, golle moon ɗen e nder mayru ko jaɓaa ɗun, duaaji moon ɗin e mayru ko jaabetee ɗi, toree Allaahu jooma moon e hoore annuyeeji laaɓuɗi e ɓerɗe laaɓuɗe yo Allaahu hawrindin on e hoorugol ndu e janngugol deftere makko nden, ko woni malkisaaɗo ko on harminanaaɗo yaafayee Allaahu on e nder nduu lewru.

Ko onon yo yimɓe! Anndee dambuɗe aljannaaji ɗin ko udditaa ɗun e nder nduu lewru. Toree Allaahu jooma moon wata o uddan on ɗe. Dammbuɗe giiteeli ɗin ko uddaa ɗun, toree jooma moon wata o udditan on ɗe, seytaanuuji ɗin ko kolmbaaɗi toree jooma moon wata eltuɗi e hoore moon].

Ɓe janngi ɗun ɓaawo ɗun ɓe yeƴƴintinin mi e khutuba Nelaaɗo tedduɗo on (s a w) a sikkay hiɓe faalaa joopannaade lan ko mi haani gollude e nder duu lewru barkinaandu ɓe jannganimmi oo maaku Nelaaɗo (s a w) ɗoo: [Kala huntinɗo e moon hooruɗo gomɗinɗo e nder nduu lewru haray himo mari sabu ɗun njoddi rinɗinɗo daande, e yaafaneede junuubi makko feƴƴuɗi ɗin].

Wiaa: Ko an yo Nelaaɗo Allaahu! Wonaa men fow waawi ɗun. Nelaaɗo Allaahu on (s a w) maaki: Huliree yiite hay  si tawii ko feccere tamaroore..huliree Allaahu hay si ko yarannde ndiyan, anndee Allaahu hino okka ndii njoddi on golluɗo ngaal gollal fanɗungal ɗoo si o waawaali ko ɓuri ngal..

Koonon yo yimɓe kala moƴƴinɗo njikku muun e nder nduu lewru haray himo mari newnaneede lumbugol siraate annde teppe majjata, kala hoynanɗo golloowo muun e nder nduu lewru Allaahu on hoynanay mo hasboore makko nden, kala accuɗo lorrugol mo Allaahu ittay tikkere makko nden e makko annde o hawroyi e makko, kala teddinɗo alyatiima e nder mayru Allaahu teddinay mo annde ɓe yiidi, kala jokkuɗo enɗan muun e nder mayru Allaahu yurmete mo hewtina mo yurmeende makko nden annde o yiidoyi e makko, kala taƴuɗo enɗan e mayru Allaahu on taƴay yurmeende makko nden e makko annde ɓe hawroyi, kala jannguɗo aayawal gootal e alghuraana on haray himo mari mbarjaari on timminɗo Alghuraana on e nder ko wonaa kayru immorde e lebbi].

No ɓe lannirnoo yewtude hadiise Nelaaɗo on (s a w) ɓe fuɗɗii yewtude fii seeɗa e ko feei e neediiji hoorooɓe sikka wonnde ko wietee hoorugol ko accitugol aamude e yarude tun, ɓe dallinori ɗun yewtere imaamu Ali (a s) e muun: [heewii e hoorooɓe ɓe maraa e korka maɓɓe kan si wonaa ɗonka, heewii darotooɓe juula hara ɓe maraa si wonaa tampere].

Ɓe jokkintini ɗon yewtere imaamu Saadighi (a s) nde ɓe maaki e muun: {Si tawii a wonii hooruɗo yo noppi maa ɗin e gite maa ɗen e leeɓi maa ɗin e guril maa ngil e ndendaangal tere maa ɗen yo hooru}. Ɓe maaki kadi : [Hoorugol wonaa ka aamugol e ka yarugol tun, si tawii on hoorii reenee ɗenɗe moon ɗen e fenugol, munnee gite moon ɗen e ndaarugol ko ko Allaahu harmini kon, wata on wenju, wata on haasondir, wata on oindir, wata on yennindir, wata on toou..woɗɗitee wowlugol konnguɗi bonuɗi, e fenaande e wenjondirgol, e jikke bonɗo, e oore e baddi wonee e ɓen fewtuɓe e fii laakhira on ko on habbitiiɓe alaaɗe moon ɗen, ko on habbitiiɓe ko Allaahu on fodi on kon, ko on yooɓaniiɓe yiidoygol e Allaahu ngol, waɗee doy, yankino ɗon, jiyaaɗo yankinaniiɗo koohoo muun hara koon huluɓe jortiiɓe].

Ɓaawo ɗun ɓe fillanii lan ghissa waɗuɗo e Nelaaɗo Allaahu on (s a w), gomɗii Nelaaɗo Allaahu on naniino sonnaajo hino yenna kurkaadu muun tawi himo hoori, Nelaaɗo Allaahu on (s a w) lanndanii mo aametee, ɓe maaki: (aamu!) o wii : Miɗo hoori yo Nelaaɗo Allaahu, Nelaaɗo Allaahu on (s a w) maaki: {Ko honno wonirtaa hiɗa hoori yennaa kurkaadu maa on, anndu korka wonaa ka accugol aamugol e ka yarugol tun, anndu ko Allaahu waɗiri ɗun ko fii ko wonaa kannji ɗiɗi immorde goopi konngol e kuugal, kaawes ko fanɗini korka jannɗini heege!].

Mi wii baaba en an kulol e yankinaare huɓindike lan, awa hoorugol suumayee hino fawii lan hikka, kono ko honno mi anndirta suumayee hewtii haa mi hoora ndu ?

- Ko anndirtaa ɗun ko tabitugol yiugol lewru suumayee ndun ka ndr leydi maa maa leydi ɓattiindi leydi maa ndin, hara hiɗon kafi mutal ko woni ɗun hara yiugol lewru ndun e ndin leyi adday yiugol ndu ka leydi maa si wonaa hara ko duulere haɗi maa kiyin maa fello maa ko nanndi e muun.

Ko honɗun yiugol lewru ndun tabitirta?

- Ko ko woni e arude ɗoo kon:

1-Yiugol ma lewru ndun an tigi.

2-Yo yimɓe ɗiɗo nunɗuɓe yiu ndu, hara a anndaa faljugol maɓɓe e ronkugol lunndagol seedee maɓɓe on.

3-Nde balɗe cappanɗe tati feƴƴata e sabbordu suuma-yee, anndiraa sabu ɗun wonnde sabbordu suumayee ndun lannii e hoore pellital hannde suumayee on fuɗɗike.

4-Nde lollata ka yimɓe ɓen wonnde lewru ndun yiaama fellitaa maa hooloɗaa wonnde ndu yiaama.

Si tawii mi anndaali ka arannde waghtu si tawii tabitii wonnde lewru suumayee ndun yiaama mi hoora janngo maa hara tabitaali, enee taw si mi hooray hara mi anndaa wonnde janngo ko sakkitoode sabbordu suumayee kaa ko goo suumayee?

- Hooru alaande nden tippude e tawde ko sabbordu suumayee, si tawii alorma ɓanngii wonnde ko suumayee a yiltitoto e annuyee maa on a jaɓante wonnde ko suumayee hay huunde fawaaki ma.

Hino daganimaa kadi hara a hooraali annde sikke.

Ko honno mi anndirta wonnde lewru suumayee ndun lannii e wonnde juldaandu fuɗɗike mi taƴa ?

- Ko ɗatal ngal rewnoɗaa ngal ka fuɗɗoode suumayee, wano si tawii a yianii hoore maa lewru juldaandu ndun, maa..maa..

Eyyo..eyyo, si tawii tabitanii lan wonnde lewru suumayee ndun darike ?

- Haray hoorugol ngol fawike ma fawike julɗo fow, hellifaaɗo maruɗo hakkil, holniiɗo e lorra korka kan, tawaaɗo hara wonaa seteejo wonaa faɗɗaaɗo.

Si tawii non ko sonnaaɓe ɓen korka hino fawii on sonnaajo laaɓuɗo e fiilayeeru e ɓesngu, sonnaajo fiiliiɗo e wonnduɗo e ɓesungu hoorataa,o yoɓay ko fuutiimo e korka suumayee kan si suumayee on feƴƴii.

Si tawii non goɗɗo hulanii hoore muun e hoorugol ?

- Hulanɗo hoore muun nawnaare sabu korka kan hoorataa, maa ɓeydagol nawnaare nden, maa leetugol sellugol e nawnaare nden maa ɓeydagol muuseedi mayre on ɗun ɗon fow ko si tawii hewtii nokku mo tawata o waawataa hunnannde hoorugol ngol.

Senteejo non ?

- Si tawii ko ɓaawo naange hewtude hoore o setii (o jokkindiry korka makko kan), si tawii o setike ɓaawo peeral fajiri ngal o hoorataa.

Si tawii non ko ɓaawo peeral fajiri ngal o setii?

- Si tawii ko ɓaawo peeral fajiri ngal o setii (korka sellantaa mo foti ko jemma o ƴetti feere yahugol ngol kaa wonaa) hino fawii mo yoɓitugol.

Si tawiii mi faalaama hoorude ko honno mi hoorirta?

- A anniyoto hoorugol ngol gila ka arannde peeral haa ka mutal fii ɓattorgol Allaahu seniiɗo on.

Wonaa hoorugol ko jogitagol ?

- Ko non woniri.

Si tawii mi faalaama hoorugol ko honɗun mi accata?

- Accu yoga e piiji hiɗi wiee taƴayɗi korka, ko ɗi jeenay:

1,2-Ko tewagol aama maa yara seeɗa maa buy.

Si tawii non mi tewaaki ko woni tun mi yejjitu wonnde miɗo hoori mi aami mi yari ?

- Fanni a tewaaki haray korka maa kan hino selli.

Enee taw si miɗo waawi wuyɓaade mi bugoo ndiyan ɗan ka kene ?

- Ko non woniri hiɗa waawi waɗude, kono si tawii ɗun ko fii ɓuɓɓingol daande nden ndiyan ɗan jippike ka honondere maa haray yoɓitugol fawike ma, si tawii non a yejjitu moɗuɗaa ɗan haray hay huunde fawaaki ma.

Enee hara miɗo waawi ukkude hoore an nden e nder ndiyan hara miɗo hoolii wonnde ndiyan ɗan hewtay ka honondere an ?

- Hiɗa waawi waɗude hay si tawii non ɗun hino aaa aannde tiiɗunde.

3-[Tewagol fena e hoore Allaahu e Nelaaɗo makko on (s a w) maa e hoore imaamuuɓe laɓɓinaaɓe ɓen (a s)].

4-Tewagol yiida e sonnaajo, waɗuɗo woo waɗaaɗo woo.

Suddiiɗo e moodi muun hooruɗo goy ?

- Hiɓe waawi yiidude ka nder jemma suumayee tun hara alorma on tawaaka.

5-Istimnaau, maa ko wietee (mbowdi gunndoori) e mbaadiiji ɗin fow. (Yaltinangol hoore muun maniyyu on).

6-Tewagol heddoo e janaaba haa fajiri on feera, si tawii himo wonndi e janaaba e sabu wonɗowoo e nder jemma on, haray hino waɗɗii mo lootagol lonngal ko adii fajiri on feerude, haa fajiri on feera hara himo laaɓi o waawa hoorude.

Si tawii janaaba heɓii lan e nder jemma on mi waawaali lootaade sabu nawnaare ?

- A taamoto ko adii fajiri on feerude.

Sonaajo non ?

- Si tawii sonnaajo laaɓii e fiilayeeru ma ɓesungu jemma haray lootagol longal hino waɗɗii mo fii yo fajiri on feeru hara himo laaɓi o hoora.

Si tawii mi hoyɗitike maniyyu on yaltii e nder alorma suumayee hara miɗo hoori ɓaawo mi finii ka ɗoyngol an mi tawa miɗo wonndi e janaaba/

- Hoyɗitagol hooruɗo bonnataa korka makko kan, si tawii o finii e saai wonuɗo woo e saaiiji alorma on o tawii hino wonndi e janaaba ɗun bonnataa sellugol korka makko kan hay si tawii o lootaaki lonngal.

7-Tewagol ukka mbullaari maa curki sukkuki ka nder hornondere.

8-Tewagol tuuta.

Si tawii hooruɗo tewaaki o tuutirii nii tun?

- Ɗun bonnataa korka makko.

9-tewagol pikora ndiyan maa ko wonaa immorde e ko ilata.

Si tawii neɗɗo hooruɗo on jaggitii gooto e taƴayɗi korka jantaaɗi ɗin ko feƴƴi.

- Himo waawi jogitaade korka makko kan emmbere firo wonu ngo arude ɗoo ngon.

a) Si tawii neɗɗo tewike heddike e hoore janaaba haa fajiri on feerii o jogitike korka kan alorma {Yo jogitagol makko ngol wonu faandagol ɓattoragol Allaahu tun ko woni ɗun faandagol waɗugol ko fewtinaa e makko kon ko aldaa e happugol wonnde jogitagol ngol ko fii hooorugol suumayee maa  ko fii neagol}.

b)-Si tawii o tewike o fenii e hoore Allaahu maa Nelaaɗo makko on (s a w) maa o naadii curki maa nduggu tiiɗungu[o jogitoto ko heddii e allal ngal kon tanƴinagol wonnde jaɓete, ko woni ɗun ko sikkugol wonnde jogitagol ngol ko ɗaɓɓaa ɗun ka saria immaa kofii korka kan maa ko jogitagol ka neagol.

c)-Si tawii o bonnirii korka kan gooto e taƴayɗi korka goo [o jogitoto ko heddii e nder allal ngal ka neagol sabu tanƴinagol wonnde jaɓete].

Hino waɗɗii mo ko ɓeydii e ɗun yoɓugol allal ngal o bonni korka makko kan e muun o itta kaffaara, immaa rinɗingol daande maa ammingol miskimmɓe cappanɗe jeegoo maa hoorugol lebbi ɗiɗi jokkondirɗi lonto allal ngal o taƴi e muun bee foti taƴugol makko ngol ko huunde dagiinde wano ndiyan maa ko huunde harmunde wano yarugol beere.

Ko honno miskimme cappanɗe jeegoo amminirtee?

- Tuma goo ko ammingol ɓe nde wootere hino sartinaa on tuma harnugol ɓe ko woni ɗun ammigol ɓe aametee haarayɗo ɓe.

Tuma goo ko jonnugol ɓe, on tuma hino waɗɗii jonnugol ɓe (nayaɓe tati kiloo garaamu) tamaro maa mbahe maa maaro maa ko wonaa ɗun tawa ko ko wietee aametee  fii allal bee yoɓugol kaalisi daganaaki ma lonto aametee on, ko woni ko aametee on tun, maa ɗun halfinaa mo yoo soodane o ƴettana hoore makko.

  Si tawii mi taƴii allal e suumayee sabu nganto wano nawnaare haɗaynde lan hoorugol maa seteyaagal e piyude e misal ?

- Yoɓugol ngol hino waɗɗimaa on tuma nde suɓotoɗaa allal e alle hitaande maa nden si wonaa annde juldeeje ɗen ɗiɗi hooraande lonto ngal allal ngal nawnunoɗaa e muun maa setiɗaa e muun.

Si tawii non nden nawnaare haɗunoode lan hoorugol jokkondirii haa suumayee hewtitii ?

- Haray yoɓugol ngol iwii e hoore maa haray ko sottagol waɗɗinaa, ko woni ɗun ko nde ittataa sadaka fii annde bee nayaɓal tati kiloo aametee ko ɓuri ɓattaade kon.

Ko adii mi waynaade ka yewtere fii korka baaba en an maaki mi ɗo faalaa joopaade ko woni arude ɗoo kon:

1-Dagotaako hoorugol annde julde (julde suumayee e julde donkin) foti a yoɓitay woni maa wonaa.

2-Hino waɗɗii e ɓiɗɗo afo yomitugol korka fuutiika baaba en makko sabu ngannto huunde ko waɗɗii mo yoɓugol ɗun kono o yomaali wonnde kala hari himo waawi yoɓude si tawii wonii ɓiɗɗo afo fewndo baaba en makko maayata wonaa raɓɓinɗiniiɗo maa haɗaaɗo ronugol .

3- Newnaneede taƴugol suumayee fillaama e yimɓe happaaɓe hoorugol suumayee fawaakiɓe:

a)-Nayeejo gorko maa suddiiɗo, si tawii o waawataa hoorude, maa hara hoorugol ngol wonanaymo sabu ɓitteende maa tampere e nder oo alhaali ɗoo, hino waɗɗiiɓe kamɓe ɗiɗo sottorgol fii allal ngal ɓe taƴi  e muun, ko woni emmbere muun  ko  telen nayaɓe tati kiloo garaamu ngawri ko ɗun ɗon ɓuri moƴƴude e ko wonaa kayri, yoɓugol korka kan waɗɗaaki ɓe kamɓe ɗiɗo.

b)-Sowiiɗo ɓattiiɗo ka jibinta mo tawata korka kan lorray ɗun maa lorra boobo moo saawi on. Yomitugol ngol hino fawiimo ɓaawo suumayee on.

C)-Muyninoowo fanɗuɗo ɓiraaɗan si tawii ɗun lorriimo ka korka maa lorrii boobo makko on (hara boobo on waawataa muynude si wonaa kanko) si wonaa ɗun taƴugol ngol dagantaako mo, si tawii taƴugol ngol daganike mo haray yoɓitugol ngol hino fawii mo ɓaawo ɗun wano faworiɓe kamɓe ɗiɗo-sowiiɗo e muyninoowo ittugol kaffaara fii allal ngal ɓe taƴi woo tataɓe nayi kiloo garaamu.

4-Wano tawiri wonnde julde ko waɗɗiinde e yiɗaande, korka kan kadi ko waɗɗiika e yiɗaaka. Hay ko yiɗaa ɗun tentinaa ɗun, arii e fillayeeji ɗin wonnde korka ko [heedoode e yiite] e wonnde ko ka [jakka ɓalli] ko sabu  makka [jiyaaɗo naatirta aljanna] e wonnde [ɗoyngol hooruɗo ko dewal, foofaango makko ngon e deeƴere makko nden ko subunhinagol, golle makko ɗen ko jaɓeteeɗe duaa makko on ko jaabotooɗo] e wonnde hooruɗo[hino woodani hooruɗo weltaareeji ɗiɗi, weltaare si tawii o taƴii e wonnde goo tuma o hawroyi e Allaahu seniiɗo on].

Fillayeeji ɗin jantike wonnde ko woni arude ɗoo kon hino yiɗaa :

a)-Hoorugol balɗe tati e nder lewru kala, ko ɓuri moƴƴude kon ko hoorugol alkhamisaare aranere nden e nder lewru ndun e alkhamisaare sakkitiinde nden e mayru, e alarbaare aranere nden e nder balɗe sappo ɗiɗaɓe ɗen e mayru.

b)-Hoorugol annde Nelaaɗo Allaahu on (s a w) daaa e annde ɓe nelaa nden.

c)-Hoorugol annde iidi khadir.

d)-hoorugol annde noogay e jowi sabbordu donkin.

e)-Hoorugol annde noogay e nayi donkin.

f)-Hoorugol lewru raajibi ndu fow maa seeɗa e mayru.

E  ko wonaa ɗii ɗoo ko tawata heƴataa ɗoo.

5-Ka lannoode baaba en an jantanii lan oo fillayee ɗoo e Abii Abdullaahi Sadigh (a s) : [Hino jeyaa e timmingol julde ittugol jakka] ko woni ɗun ko ittugol muudo kon.

Ɓe jokkintini ɗon ɓe maaki: Hino waɗɗii kala hellifaaɗo maruɗo hakkil maruɗo ko aama e nder hitaande ndeo ittanta muudo hoore makko e ɓe o halfinaa ɓen, o woɗɗi o ɓadii, woni koo paykun woni koo mawɗo, hay koɗo makko si tawii o weerii ka makko ko adii jemma iidi ndin naatude [maa ɓaawo naatugol ndi] o wattete e ɓeynguure makko nden e lintee e maɓɓe.

Ko woni emmbere muudo fii gooto kala ko kiloo garaamu tati mbahe maa ngawri maa tamaro maa kaaba maa ko wonaa ɗun ko tawata ko aametee wowtaaɗo, maa ko fotata e muun kaalisi, o yaltina ɗun maa o waɗa feere jemma iidi ndin maa annde iidi ndin [ko adii iidi ndin juuleede wonande on juuloyɗo] haa naage ngen hewta hoore wonannde  on mo juuloyaali.

O waɗana ɗun tampuɓe ɓen e miskinaaɓe ɓen ɓe tawata jakka jawdi hino daganii ɗun (ndaaru yewtere fii jakka nden).

Wonndude e faamude wonnde jakka mo wonaa haasimiyankeejo dagantaako haasimi yankeejo si tawii ittuɗo on wonaa haasimi yankeejo.

Muudo jonnataake on waɗɗiiɗo nafkeede e hoore ittuɗo muudo kon wano baaba en makko maa yumma makko maa ɓeyngu makko maa ɓiɗɗo makko.

 

* * * * * *

 

 

index