back

YEWTERE FII JULDE ƊIƊABERE NDEN

next

 

 

Ko adii saai yewtere fii julde ɗiɗaɓere nden hewtude mi etike anditugol ko yewtanoo ka yewtere fii julde aranere nden e miisooji fii ndaarugol ko haa honto mi waawi faamude, e fii yomi lanndo ko mi waawaali anndude kon e ko mi waawaali faamude kon ɓaawo haa jooni en lannaali yewtere fii julde nden.

No baaba en an hewtirnoo mi lanndiiɓe lanndal arungal ka hoore an ngal, mi waawaali jaabaade ɗun, mi wii ɓe: Enee miɗo waawi juulude geeƴe darɗe ɗiɗi ?

- A waawataa .. E nee mi yeetaakima ko nde darɗe nayi.

Kono  non mi yiii hiɗon juula geeƴe darɗe ɗiɗi.

- Hari hiɗen setii ?

Eyyo.

- Ɓun ɗon hino selli, julɗe ɗe darɗe nayi ɗen (fanaa, e alansaraa e geeƴe) hino waɗɗii nde ontigi raɓɓinɗinotoo waɗa ɗe darɗe ɗiɗi si tawii koe hoore laawol o woni, si tawii sartiiji taƴugol julde nden timmii wano woniri ni:

1-Si tawii neɗɗo on faandike setagol laawol woɗɗungol emmbere kilomeeter cappanɗe nayi e nayi maa ko ɓuri ɗun gila ko suudu makko foti non ngol woɗɗugol ko yahugol ngol tun  maa ko yahugol e artugol.

Ɓannginanee lan ?

- Si tawii goɗɗe setike e saare woɗɗirnde ka hoɗo makko ɓuri kilo meeter cappanɗe nayi e nayi, maa ko ɓuri ɗun haray julde nden himo haani ɗuytude nde, ko woni ɗun ko yoo juulu julde nde darɗe nayi nden darɗe ɗiɗi pet.

Ko wano non si tawii o setike e saare woɗɗirndee kilo meeeter noogay e ɗiɗi e leydi ka o hoɗi ɗon hara himo fiɓi wonnde o hootay ka leydi makko nden annde e piyude e misal.

Ko honto o fuɗɗotoo limude woɗɗeendi ndin ?

- Ko nokkuure ka tawata sio feƴƴii ɗon ko seteejo o lintetee, ɗun ko ɓuri heewude kon ko ka sakkitoode cuuɗi hoɗo e woɗɗeendi kilo meeter cappanɗe nayi e nayi.

2-Nde setotooɗo on jokkindirta faandaare makko nden si tawii feere makko nden waylike fiyaake makko on wurtike o timminaay julde makko nden, si wonaa hara himo jogii annuyee yiltagol ka leydi makko nden annde hara yaadu makko ndun e ardu ndun yonay woɗɗeendi happaandi ndin, on saai himo waawi ɗuytude julde nden.

3-Yo taw setagol makko ngol ko dagii ngol, si tawii non setagol ngol tigi ko harmu ɗun wano woniri e alhaaliiji goo wano setagol sonnaajo hara wonaa e duŋayee moodi makko maa hara ko e ko harmi o faandii ka setagol makko wano wujjugol haray hino waɗɗii mo timmingol julde makko nden.

4-Nde setotooɗo on rewrataa ka leydi makko o jippoo ɗon, maa nokku ka o iiɓi ɗon o wona ɗon e nder setagol makko ngol, e wata o anniyo iiɓugol balɗe sappo haa yeeso e nder leydi ndi o yahi e muun ndin, e nde tawata o wonaa waɗanɗo e ɗiɗi ko honnde tuma o saatii setaade iwude e ndin leydi ndi o yahi e muun emmbere balɗe cappanɗe tati. Kanko on tuma o ɗuytay julde makko nden ka arannde setagol makko o timmintaande.

Si tawii o rewii ka leydi makko maa nokku kao hoɗi ɗon e setagol makko ngol o jippike ɗon, maa hara himo anniyii iiɓugol e ndin leydi ndi o yahi e muun balɗe sappo maa yeeso maa hara o wonii koo waɗanɗo e ɗiɗi ko honnde tuma o saatii yiltaade ko emmbere balɗe cappanɗe tati ?

- On tuma o timminay julde makko nden, waɗanɗo e ɗiɗi si tawii heɓii balɗe cappanɗe tati fannii himo e nder ndin leydi.

5-Nde tawata setagol wonaa golle makko, wano si tawii o waɗii ɗun mecce makko wano doginayɗo oto maa laana ndiyan maa setagol makko ngol fillitoo sabu golle makko ɗen ka yaasi maa haaju goo.

Ko ɗun firi ko wonnde doginayɗo oto timminay julde makko nden e nder setagol ?

- Ko non woniri, si tawii goɗɗo mecce muun wonii dogingol oto ko ɓuri woɗɗude e woɗɗeendi happaandi ndin o timminay julde makko nden e nder koo immantoo ligge makko ɗen.

Njulaajo e janngoowo e golloowo, si tawii hiɓe hoɗi e nder leydi hara duɗal maɓɓe ngal maa golle maɓɓɗen, maa nokku ka ɓe yeeyata ɗon ko e leydi goo hara hino hakkunde mayri e ka ɓe hoɗi ɗon kilo meeter noogay e ɗiɗi hara annde woo o setoto maa balɗe ɗiɗi kala fii arugol ka golle makko maa ka jannde makko ?

- O timminay julde makko nden o ɗuytataa nde.

6-Hara wonaa mo alaa hoɗo hara himo wonndi e suudu makko ndun, wano jinndoowo (touriste) mo maraa leydi maa hara o ferii leydi makko ndin, himo naata e ndiiɗaa yalta e ndiiɗaa o tabitaa hay nokku e muun.

Ko honnde tuma seteejo fuɗɗotoo ɗuytude julde ?

- Hino waɗɗii mo ɗuytude nde, si tawii o wirnike yimɓe leydi makko ndin, sabu woɗɗitagol ɓe, ko woni maande ɗun ko ɓuri heewude kon hara o alaa e yiude yimɓe ɓe o hoɗidi ɓen, on tuma haray hino waɗɗii mo ɗuytugol julde nden.

On maakanii lan wonnde si tawii seteejo rewii ka leydi makko o jippike ɗon o timminay julde makko nden, ko hon ɗun faandi ɗon e leydi makko?

- Ko mi faandii e leydi ndin:

a) Ko leydi makko lasiliiri ndi o dammbetee e muun ndin, hara ko leydi baaba en makko e yumma makko e ka o jibinaa ɗon ko ɓuri heewude kon.

b)-Nokkuure nde neɗɗanke waɗi iiɓirde e hoɗo makko hara ko ɗon o faalaa lannitaade ngurndan makko ɗan.

c) Nokkuure ndeo waɗi ɗun iiɓirde e hoɗo dummu-ne neeɓuɗo ka tawata o wiataake koo setiiɗo fannii himo nder ton.

ko ɗun firi ko wonnde:

1-Si tawii seteejo rewii e leydi makko ndin o jippike ɗon.

2-Si tawii o faandike iiɓugol balɗe sappo jokkondir-ɗe maa ko ɓuri ɗun e nder nokkuure nde o setii o yahi e muun nden.

3-Si tawii o setike o yahii e leydi o wonii ton emmbere balɗe cappanɗe tati hara koo waɗanɗo e ɗiɗi o anndaa ko honnde tuma o hootata ka leydi makko. Seteejo on timminay julde makko nden o ɗuytataa nde ?

- Ko non woniri.

Si tawii non o setike ɗii piiji tati feƴƴuɗi ndin heɓaali mo?

- O ɗuytay julde makko nden. Ka setiiɗo ka tawata woɗɗeendi muun ko kiloo meeter cappanɗe nay e nay maa ko ɓuri o ɗuytay julde makko nden, si wonaa hara o rewu ka leydi makko o jippii e mayri maa o anniyii iiɓugol e mayri  balɗe sappo.. maa.

- Ko non woniri.. Ko non woniri..

Si tawii waghtu juulugol arii hara koo setiiɗo, hara o juulaali e nder laawol ngol ɓaawo ɗun o arta ka leydi makko ko honno o juulirta ka nder leydi makko.

- O timminay julde makko nden, ɓaawo haray ko ka leydi makko o woni juulude.

Si tawii waghtu julde hewtii hara himo ka nder leydi makko o juulaali, ɓaawo ɗun o setii ka woɗɗeendi muun woni kiloo meeter cappanɗe nay e nay maa ko ɓuri ?

- O ɗuytay julde makko nden, sabu fewndo o juuli, hari himo e nder laawol ngol.

Miɗo yia tuma goo yoga e yimɓe hino juulida nde wootere ɓe sujjida nde wootere ɓe immoda nde wootere.

- Haray ko julde jamaa ɓe woni juulude wonaa julde gooto gooto.

Ko honno juulirten julde jamaa ?

- Si tawii yimɓe ɗiɗo maa ko ɓuri hawtii hara gooto e maɓɓe hino mari sartiiji wonugol imaamu, haray hino daganii nde ɓe waɗata mo imaamu fii yoo julnu ɓe, ɓe heɓira sabu ɗun mbarjaari ɗuuɗundi.

Awa haray julde jamaa ko yiɗaa ɗun?

- Ko non woniri, hinde mari mbarjaari ɗuuɗundi tentinii ɓaawo gorko annduɗo no yimɓe juulooɓe jamaa on ɓuri ɗuuɗirde woo mbarjaari ndin ɓurata ɗuuɗirde.

Ko honɗun woni sarti wonugol imaamu jamaa, ɗin sartiiji ɗi joopiɗon ka yewter moon ?

- Hino sartinaa e wonoowo imaamu jamaa nde tawata koo hellifaaɗo, jogiiɗo hakkil, hara wonaa feetuɗo, gomɗinɗo, nunɗuɗo o yeddataa jooma makko, hara jannde makko nden hino selli, hara ko jibinaaɗo e laawol saria lislaamu on, hara ko gorko, si tawii wonuɓe ɓaawo ɓen ko worɓe.

Ko honno anndirten oo ɗoo gorko gomɗinɗo ko nunɗuɗo haa juulen ɓaawo makko ?

- Ko feei e makko kon yonay.

Enee taw hara hino ton sartiiji goo ?

- Hino woodi [Hino tawaa yo taw imaamu on hinaa rewnaaɗo e saria lislaamu][1] nde tawata julde makko nden ko daragol, si tawii julneteeɓe ɓen ko dariiɓe, yo taw fewtirde makko nden ko fottuɗun e fewtirde wonuɓe ɓaawo makko ɓen, dagotaako wonannde on fiɓuɗo wonnde ghibla on ko nokku goo o hikkoo yeeso on fiɓuɗo wonnde ghibla on ko banŋe goo, e yo tay julde makko nden hino selli e feere ɓe o woni julnude ɓen, si tawii imaamu on salligorii ndiyan soɓu ɗan hara o anndaa hiɗan soɓi hara julneteeɗo on hino anndi ɗun, on saai ɗon daganaaki julneteeɗo on ɗoworgol mo.

Ko honno mi juulirta julde jamaa ?

- A ndaaray neɗɗo toɗɗaaɗo maruɗo sartiiji wonugol imaamu jamaa daroɗaa ka senngo aamo makko, si tawii ko an tun ɓaawo makko seeɗa maa daroɗaa ɓaawo makko si tawii ko on ɗiɗo maa ɓuri hara goɗɗun heedaali hakkunde moon wano maadi e piyude e misal, hara ka o darii ɗon toowaa ɓuri ka dariɗaa ɗon toowannde nde fanɗaa, hino sartinaa hara keerol wonaali hakkunde maa e imaamu on, haa hakkunde maa e juuloowo wonuɗo sera maa on maa yeeso maa hikkondirɗo e imaamu jamaa on buy.

Awa wien hino waɗɗii juulooɓe ɓen nde keerol wonataa hakkunde maɓɓe ko ɓuri meeter gooto.

- [Ko non woniri ko ɓuri ɓattaade kon] hino yona hiɓɓondirgol juulooɓe ɓen hay si ko banŋe gooto, hikkondirgol mo e juuloowo wonuɗo yeeso makko yonay maa juuloowo wonuɗo ka aamo makko maa juuloowo wonuɗo ka senngo nano makko, gooto e maɓɓe yonay  mo.

Honɗun kadi ?

- Si tawii imaamu jamaa on habbirii o fuɗɗike julde makko nden, juulooɓe wonuɓe ɓaawo makko ɓen habbiray ɓaawo makko, si tawii o janngii faatiha on e cortewol hikkingol ɗon ngol, juulooɓe wonuɓe ɓaawo makko ɓen janngataa ɗun ɓaawo jannde makko nden yonay, haray ko kanko ronnditii jannde maɓɓe nden, si tawii o sujjii ɓe sujja ɓaawo makko, si tawii o jooɗike ɓe jooɗoo, ko ɓuri moƴƴande ɓe kon ko yo ɓe janngu tayya on ɓaawo  makko, ɓe salmina si tawii o salminii.

Enee non mi janngay ka rukuuu e ka sujuudu e ka tayya an, taw hara si  mi janngay tasbiihaatuuji ɗin ka nder darnde tataɓere e nayaɓere kaa hari mi deƴƴanay imaamu on ?

- Ko woni tun janngu no wonirnoɗaa janngirde koa gooto non..Janngu ko janngetee ka rukuuu e ka sujuudu e ka tayya kon, janngaa tasbiihaatuuji[2] ɗin ka nder darnde tataɓere e ka darnde nayaɓere wano woowirɗaa non. Ko corteeji ɗin ɗiɗi tun imaamu on jannganaymaa, ɓaawo ɗun hino fawimaa iwtirgol ɓaawo makko.

Ko honɗun faala ɗon wiude ?

- Mi faala wiude hino waɗɗimaa iwtirgol ɓaawo imaamu jamaa on teppere teppere, si tawii o waɗii rukuuu waɗaa rukuuu, si tawii o sujjii sujji don, si tawii o ɓantii hoore makko nden ka sujuudu ɓantidaa hoore maa nden e makko, ko non gerdataa wota a feƴƴito mo ka nder julde.

Ko honnde tuma mi hewtitotoo imaamu jamaa ?

- Hiɗa waawi hewtitaade imaamu jamaa hara himo darii ɓaawo habbiraango harminirngo ngon maa hara himo ka rukuuu.

Si tawii mi hewtitike mo hara himo janngude corteeji ɗin ɗiɗi mi janngataa corteeji ɗin ɗiɗi o fawtanto lan ɗi wano maakiranɗommi nii, kono si tawii non hara himo ka rukuuu ko honno mi hewtitorta mo ?

- Habbiran julde maa nden ɓaawo ɗun waɗaa rukuuu on kisan hay si tawii imaamu on lannii rukuuu makko on o ɓantike, a ɓantoday e makko.

Ko honno mi waɗata janngugol an ngol corteeji ɗin ɗiɗi?

- Janngugol ɗi ngol fawaaki ma, si tawii a hewtitike mo hara himo ka rukuuu.

Si tawii mi hewtitike mo hara himo darii himo subunhinanaade darnde tataɓere nden maa nayaɓere nden?

- Habbir janngaa corteeji ɗin ɗiɗi ko a sownditiiɗo.

Si tawii non waghtu on yonataa fii timmingol ɗi ?

- Janngu faatiha on tun.

Enee mi hewtitoto imaamu jamaa fii  juulugol fanaa hara imaamu on ko alansaraa woni juulude?

Hino waawi wonude, hiɗa waawi waɗude hay si tawii julde maa nden e julde imaamu on hino luutondiri telemma ka feningol e ka sownditagol, maa ka ɗuytugol e ka timmingol maa ka yoɓugol e ka tottugol.

Enee sonnaaɓe ɓen kadi hino mari julde jamaa wano duhiiɓe ɓen ?

- Ko non tigi wonniri, hino daganii sonnaajo nde o juulata julde makko nden ka jamaa ɓaawo gorko maruɗo sartiiji imaamu jamaa feƴƴuɗi ɗin,  wano dagorani mo o juulata ɓaawo sonnaajo, kono si tawii sonnaajo julnii sonnaaɓe ɓen (haray hino waɗɗii mo daragol ka saffewol maɓɓe hara o feƴƴitaaki ɓe) wano imaamu duhiiɓe ɓen.

Si tawii non sonnaaɓe ɓen juulidii e duhiiɓe ɓen haray hino waɗɗiiɓe juulugol ɓaawo duhiiɓe ɓen, maa ka saffewol wonndude e heedoode, hay si tawii ko maadi.

Ko ɗun ɗoo woni julde jamaa, si wonaa tun miɗo nana fii julde wieteende juma..ɗun wonaa julde wootere non ?

- Ko goonga, ko darɗe ɗiɗi nde mari, si wonaa tun hinde seediri e julde jamaa on wonnde hinde mari ghutubaaji ɗiɗi, ko adii nde imaamu on darotoo o yewta fii majji (khutubaaji ɗin ɗiɗi) ko welata Allaahu e ko nafata yimɓe ɓen.

Ko ɓuri fanɗude e ko waɗɗii e makko ka khutba arano ko yoo yettu Allaahu on (ka ɗenngal aarabu[3]) o manta mo. O yamira kolol Allaahu o jannga cortewol raɓɓiɗungol ka Alghuraana tedduɗo. Ɓaawo ɗun o jooɗoo seeɗa o immoo kadi fii ghutba ɗiɗaɓo on, o yetta Allaahu o juula e Nelaaɗo (s a w) e ɓeynguure maɓɓe nden e imaamuuɓe julɓe ɓen (a s) ko ɓuri moƴƴude kon ko yoo insinano gomɗimɓe ɓen duhiiɓe e suddiiɗe.

Enee taw hara si sarti hino woodi fii waɗɗagol nde ?

- Hino woodi, hino sartinaa nde waghtu juulugol fanaa ngol naatata, e nde yimɓe njowo hawtondirta hara imaamu juma on hino tawaa e maɓɓe, hara imaamu maruɗo sartiiji ɗin hino woodi, ɗin sartiiji jantaaɗi ka fii imaamu jamaa.

Si tawii julde juma waɗaama e nder leydi hara sariaaji ɗin fow hino timmi, si tawii ko imaamu laɓɓinaaɗo e junuubi on (Maasuum) maa lontiiɗo mo on haray juma on hino waɗɗii ɓen huɓuɓe e ndin leydi ɗon fow, si wonaa jogiiɓe nganto sabu ndiyan maa ɓuuɓol tiiɗungol maa ko nanndi e muun, maa mawɗo nayeejo e setiiɗo, hay woɗɗiiɓe ko ɓattii kiloo meeter sappo e goo..

Si tawii non wonaa imaamu on hara kadi wonaa lontiiɗo moon haray waɗɗaaki yahugol hino dagoo juulugol fanaa.

Si tawii goɗɗo juulii juma hunnuɗo sartiiji ɗin, ɗun ɗon yonay mo hara o juulaali fanaa on.

Hino heddii yomi joopo piiji ɗin:

Aranun e muun: wonnde juulugol juma ko waajibi suɓagol, hino fotana hellifaaɗo on ter nde o juulata juma on si tawii sartiiji ɗin hino timmi, e juulugol fanaa on kono ko juma on ɓuri moƴƴude.

Ɗiɗaɓun e muun: Hino tawaa yo taw hakkunde juulirɗe ɗiɗi juma wonaa yo taw woɗɗeendi muun ndin hino jaasi kiloo meeter jowi e fecco.

Miɗo mari lanndal ngal mi faaletee lanndaade on kono mi hersay.

- Lanndo ko faalaɗaa, hersa alaa ka diina.

Si tawii mi juulaali julɗe waɗɗiiɗe goo sabu tawude miɗo e ɗoyngol, tuma goo sabu welsindaare, maa anngal waɗangol yila, maa hara mi juulii kono ko e hoore faljere hara jooni waghtu majje on lannii ?

- Hino waɗɗimaa yoɓitugol ɗe, si tawii ko feninteeɗe wano julde subaka maa maa futuroo maa geeƴe a yoɓayɗe feninaa.Si tawii ko sownditetee ɗe wano fanaa e alansaraa a sownditoto, si tawii non ko ɗuytaaɗe a yoɓayɗe ɗuytaa, si tawii ko timmuɗe a yoɓayɗe timminaa.

Enee mi yoɓay julde fanaa tuma naange ngen hewti hoore, maa mi yoɓa julde gene nden tuma geeƴe ɗen fewndii ko non ?

- Wonaa non woniri hiɗa waawi yoɓude kala julde fuutiinde ma tuma faalaɗaa woo, foti ko jemma maa ko alorma woni yoɓugol ngol, hiɗa waawi yoɓitude julde subaka kiikiiɗe ko wano non.

Si tawii mi anndaa ko julɗe jelu fuutii lan ko julɗe jelu mi yoɓata.

- Yoɓitu ko fellituɗaa no fawimaa kon ko tawata hari a juulaali e waghtu muun kon, si tawii non ko ɗe sikkitiɗaa fii muun ɗen ɗen ɗon waɗɗaaki ma yoɓitugol ɗe.

Piyanee lan misal ?

- E piyude e misal, si tawii a fellitii wonnde a juulaali gila lewru haray hino waɗɗimaa yoɓitugol subake yere lewru, kono si tawii a sikkitike taw hara si hiɗa acci julde maa a accaa haray yoɓitugol fawaaki ma.

Misal goo, si tawii hari hiɗa anndi wonnde a juulaali dummunne heewuɗo, hakkile maa ɗen yahii e piiji ɗiɗi: immaa hiɗa awlii lewru wooturu, maa lewru e balɗe sappo, on saai ɗon hino waɗɗimaa yoɓugol lewru accaa ɗon ko heddii kon.

Enee taw hara hino waɗɗii e yoɓitugol ko fuutii en e julde kon ko aldaa e nennugol ?

- Wonaa non woniri, hiɗen waawi nennude ko aldaa e welsinadaare, mi yamiriima yoɓitugol kala julde fuutiinde e nder ngal allal ɗon tigi, si tawii a finaali ka julde subaka yoɓu nde tuma juulataa fanaa e nder ngal allal ɗon tigi, ko adii fanaa on maa ɓaawo fanaa on fii wata ɗuuɗu hara welaa yoɓude. Yo Allaahu dannde welsinda-gol e hoyfinɗinagol ka yoɓugol, yo Allaahu newnane tottugol julde maa nden e saaiiji mayre happaaɗi ɗin.

Accee yilto ɗen ɓaawo seeɗa ka fuɗɗoode yewtere fii julde aranere on maakaniino lan fewndo lintayno ɗon julɗe waɗɗiiɗe ɗen julde nde fuutotoonde baabiraawo yoɓugol nde waɗɗoo e hoore ɓiɗɗo makko afo on (si tawii ko gorko) si tawii baabiraawo on yoɓaali nde haa maayi.

- Ko goonga (hino waɗɗii ɓiɗɗo afo yoɓugol julɗe farliiɗe ɗen) si tawii ɗe fuutike baabiraawo on e hoore nganto hara o yoɓaali ɗe e wonnde tawde himo waawi yoɓude ɗe haa o faatii hara ɓiɗɗo makko afo on wonaa raɓɓinɗiniiɗo fewndo o feƴƴini hara wonaa haɗaaɗo ronugol mo himo waawi yoɓude goɗɗo goo on yoɓana mo fii baaba en makko.

On yewtii lan fii julde aayeeje?

- Julde aayeeje hino waɗɗii e kala hellifaaɗo si wonaa fiiliiɗo maa wonnduɗo e ɓesungu, si tawii naange ngen weii maa lewru ndun hay, si tawii ko feccere [e tuma leydi ndin dimmbii] hino jiccinaa juulugol nde tuma kala ko hulɓinii waɗi ka asama wano haacaango maa hito maa henndu ɓaleeru e ko wonaa ɗun e kala ko hulɓinii ko waɗi ka leydi si tawii ɗun waɗanii ko ɓuri heewude e yimɓe ɓen, ndee julde aayeeje hino juulee gooto gooto wano tawiri hi nde juulee jamaa ka weugol.

Ko honnde tuma julde aayeeje ɗen juuletee ?

- Ko tuma naage ngen maa lewru ndun wei haa iwa e majji kannji ɗiɗi.

Ka dimbagol leydi e ka haacaango e kala fiyaake asamaanu yankeejo maa leydi yankeejo hulɓiniiɗo ?

- Waghtu mayre on maraa saai happaaɗo, no goɗɗun e muun waɗiri nde juulete, si wonaa hara taw dummune aaya on duumuke on tuma hinde juulee fannii jamaanu muun on feƴƴaali.

Ko honno mi juulirta julde aayeeje ɗen ?

- Ko darɗe ɗiɗi nde mari darnde bee rukuuuuji jowi.

Ko honno ɗun woniri ?

- A habbiray taho janngaa faatiha jokkintinaa ɗon cortewol timmungol goo ɓaawo ɗun waɗaa rukuuu si tawii a ɓantii hoore maa nden ka rukuuu janngaa faatiha e cortewol laawol goo, ko non gerdataa haa rukuuuuji ɗin jowi timma.

Si tawii a ɓantii hoore maa nden ɗon yahaa ka sujuudu sujjaa sujuudeeje ɗiɗi wano woowuɗaa sujjirde non e julɗe luttuɗe ɗen.

Ɓaawo ɗun immanoɗaa darnde maa ɗiɗaɓere nden waɗiraa wano waɗirnoɗaa ka darnde aranere non.

Ɓaawo ɗun tayyoɗaa salminaa haray a timminii julde maa nden ko gila ɗon annde ten wonnde ko julde nde rukuuuuji sappo kono ko nde darɗe ɗiɗi.

Ndee julde ɗoo hino mari mbaadiiji goo kono e hatonnjinaa jantagol ɗun ɗoo sabu raɓɓinɗinagol ngol.

Si tawii lewru ndun maa naage ngen weii kono mi anndaali ɗun waɗii haa lannii fow ?

- Si tawii ko lewru ndun fow maa maange ngen fow wei nokku ka tawata hino hunnditii haray yoɓugol hino waɗɗi maa. Si tawii non wonaa ndu fow hara ko feccere nden wonaa ndu fow haray yoɓitugol fawaaki ma.

Dimmbagol leydi ndin non ?

- Si tawii waghtu jokkondirɗo e dimbagol mayri on feƴƴii hara a juulaali haray julde nden fawaaki ma.

- Enee hara hino waɗɗii lan nde mi juulata julde aayeeje tuma lewru ndun maa naange ngen wei e nder leydi ndin ka woni woo ?

- Wonaa non woniri, ko woni hino waɗɗimaa juulugol tuma lewru ndun maa naange ngen wei ka leydi maa e ko hikkii e leydi maa ndin kon. waɗɗaaki ma juulugol si tawii ko e leydi goo waɗi woɗɗii ndi ma.

On maakanii lan wonnde julɗe ɗen ko waɗɗiiɗe e yiɗaaɗe, on yewtaali lan fii julɗe yiɗaaɗe ɗen ?

- Hiɗe ɗuuɗi en waawataa yewtude fii majje ɗoo ko fii ɗun waɗi si ko fii seeɗa e majje mi yewtaymaa.

1-Julde jemma ko ɓuri moƴƴude e mayre ko juulugol nde ka tataɓal sakkitii ngal e jemma on, tuma kala saai on ɓattii ka peeral fajiri, ko ɗe darɗe jeetati, juuloowo on salminay e nder darɗe ɗiɗi kala wano julde subaka nden, si tawii o gaynii ɗun o juula safi on ɗun ko darɗe ɗiɗi, ɓaawo ɗun o juula witiri on, ɗun ko darnde wootere, fow muun wona darɗe sappo e goo.

Tinndinee lan ko honno mi juulirta witiri on ko nde darnde wootere ?

- A habbiray taho janngaa faatiha hino yiɗaa nde janngataa ɓaawo ɗun suuratu likhlaasi laabi tati e suuratu naasi e falaghi, ɓantaa juuɗe maa ɗen duoɗaa kala no faaliraɗaa.

Hino yiɗaa yoa wullu kulol Allaahu, insinanoɗaa gomɗimɓe cappanɗe nayo jantoɗaa innɗe maɓɓe e nde wiataa (Astakhfiru laaha rabbii waa tuubu ilayhi) laabi jeeɗiɗi e (hazaa maghaamul aaizii bika ila-naari), laabi teemeɗɗe tati, si tawii a gaynii sujjaa wano wonirnoɗaa waɗirde rukuuu e sujuudu ka julɗe farlaaɗe tayyoɗaa salminaa.

hiɗa waawi yonndinorde safi on maa witiri on tun, hay hino waawi witiri on tun si tawii waghtu on hino fanɗi.

Ko honɗun woni ɓural julde jemma ?

- Julde jemma hino mari ɓure buy fillaama e imaamu Saadighi (a s) wonnde ɓe maakii: wonnde Nelaaɗo Allaahu on maakani Imaamu Ali (a s) ka wasiyagol mo: Mi yamiriima julde jemma, mi yamirii ma julde jemma. Fillaama e Nelaaɗo on (s a ) kadi (darɗe ɗiɗi julde jemma hino ɓuranimmi aduna on e ko woni e nder makko kon) fillaama e Imaamu Abii Abdillaahi (a s) wonnde gorko goo ariino ka maɓɓe o wullitii e maɓɓe haaju o feƴƴintini wullitagol ngol haa o woni himo wullitoo heege, Abuu Abdullaahi (a s) maakani mo (hey ko an hiɗa juula julde jemma)? Gorko on wii: Eyyo, Abuu Abdullaahi yeƴƴitii e wonndiɗo maɓɓe on ɓe maaki: {on sikkuɗo juulay jemma weelee alorma fenii : Allaahu seniiɗo on fawtanike julde jemma aametee alorma}.

2-Julde weddagol maa julde jemma surrugol: ko woni waghtu tottugol nde ko jemma aaarano on ka surrugol saai mo faalaɗaa woo e muun, ko nde darɗe ɗiɗi, janngaa ka darnde aranere nden ɓaawo faatiha on aayatal kursii haa hewtaa ka konngol joomiraaɗo وَهُمْ فِيهَا خَالِدُونَ  (Wahum fiihaa khaaliduun) janngaa ka darnde ɗiɗaɓere ɓaawo faatiha on suuratul ghadri laabi sappo si tawii a tayyike a salminii wiaa: (Allaahumma salli alaa muhammadin wa aali muhammadin wabas sawaaba-haa ilaa ghabri fulaan) wowlaa innde mayɗo on. Nde julde hino mari mbaadi goo yiltito ka defte fighiha si tawii hiɗa faalaa ɓeydaade.

3-Julde  khufayla: ko woni nden julde ko darɗe ɗiɗi hakkunde futuroo e geeƴe janngaa ka darnde aranere ɓaawo faatiha on oo aaya ɗoo:

﴿ وَذَا النُّونِ إِذْ ذَهَبَ مُغَاضِباً فَظَنَّ أَنْ لَنْ نَقْدِرَ عَلَيْهِ فَنَادَى فِي الْظُلُمَاتِ أَنْ لاَ إِلَهَ إِلاَّ  أَنْتَ سُبْحَانَكَ إِنَّي كُنْتُ مِنَ الْظَّالِمِينَ* فَاسْتَجَبْنَا لَهُ وَنَجَّيْنَاهُ مِنَ الْغَمِّ وَكَذَالِكَ نُنْجِي الْمُؤْمِنِينَ ﴾.

(Wa zannuuni iz zahaba mukhaadiban fa zanna anlan kaghdira alayhi fa naadaa fi zulumaati an laa ilaaha in lallahu illaa anta subhaanaka innii kuntu mina zaalimiina. Fastajabnaa lahuu wa najjaynaahu minal khammi wa kazaalika nunjil muminiina).

{...o sikki wonnde men waawantaa mo hay e huunde o noddi ka nder niɓe wonnde reweteeɗo e goonga alaa si wonaa an senaade wonanii ma, min mi wonii jeyaaɗo e yimɓe toouɓe. Men jaabinani mo men danndi mo e annde nden, ko wano non men danndirta gomɗimɓe ɓen}.

   Janngaa ka darnde ɗiɗaɓere ɓaawo faatiha on oo aaya ɗoo:

﴿ وَعِنْدَهُ مَفَاتِيحُ الْغَيْبِ لاَ يَعْلَمُهَا إِلاّّ هُوَ وَيَعْلَمُ مَا فِي الْبَرِّ وَالْبَحْرِ وَمَا تَسْقُطُ مِنْ وَرَقَةٍ إِلاَّ يَعْلَمُهَا وَلاَ حَبَّةٍ فِي ظُلُمَاتِ الأْرْضِ وَلاَ رطْب ٍوَلاَ يَابِسٍ إِلاَّ فِي كِتاَبٍ مُبِينٍ ﴾ .

(wa inndahuu mafaatiihul khaybi laa yaalamuhaa illaa huwa wa yaalamu maa fil barri wamaa fil bahri wamaa tasghutu min waraghatin illaa yaalamuhaa walaa habbatin fii zulumaatil ardi walaa rutbin walaa yaabisin illaa fii kitaabin mubiinin).

{Saabiije gunndoo ɗen ko ka makko woni, hay e gooto anndaaɗe si wonaa kanko himo anndi huunde ko woni ka nder njorndi e ka nder maayo, kaakol yanataa si wonaa hara himo anndi ɗun, wonaa abbere wonunde e nder niɓe leydi ndin, wonaa keccol wonaa yoorungol si wonaa ɗun hino e nder deftere ɓanngunde}.

Ɓaawo ɗun ɓantaa juuɗe maa ɗen duoɗaa wiaa: (Allaahumma innii Asaluka bi ma faatiihil khaybi laa yaalamuhaa illaa anta an tusalliya alaa muhammadin wa aali muhammad wa an tafala bii toroɗaa haaju maa on.Ɓaawo ɗun wiaa: (Allaahumma anta walluyu nimatii wal ghaadiru alaa talibatii taalamu haajatii fa asaluka bi hagghi muhammadin wa aalihii alayhi wa alayhimussalaamu lammaa ghadytahaa lii) ɓaawo ɗun toroɗaa haaju maa on o jaaboto si Allaahu on jaɓii.

4-Julde arannde lewru kala: Ɗun ko darɗe ɗiɗi janngaa ka darnde aranere ɓaawo faatiha on suutstu likhlaasi laabi cappanɗe tati, ɓaawo ɗun ittaa sadaka ko heɓuɗaa feere woo, sottiraa ɗun malal lewru ndun, hino yiɗaa janngugol aayeeje alghuraana goo ɓaawo ɗun.

5-Julde imaamu Alii (a s) nden: ko woni nden julde ko darɗe nay juuliraa nde darɗe ɗiɗi ɗiɗi wano julde  subaka non, janngaa e darnde bee faatiha e suuratu likhaasi laabi   cappanɗe jowi. Imaamu Alii (a s) ɓe maaki:

من صلى أربع ركعات يقرأ  في كل ركعة (قل هو الله) خمسين مرة لم ينفتل وبينه وبين الله ذنب.

(Kala juuluɗo darɗe nayi e nder darnde bee o janngi suuratu likhlaasi laabi cappanɗe jowi o maayataa hara junuubi no hakkunde makko e Allaahu).

6- Julde fii hoynugol huunde sattunde: Nden ko darɗe ɗiɗi, Imaamu Abii Abdullaahi (a s) ɓe maakii:

 إذا عسر عليك الأمر فصل ركعتين تقرأ في الأولى فاتحة الكتاب و (قل هو الله أحد) و(إنا فتحنا لك فتحنا) إلى قوله : (وينصرك الله نصرا عزيزا) وفي الثانية الفاتحة و(قل هو الله أحد) و(ألم نشرح للك صدرك).

{Si tawii fiyaake on sattiriima juulu darɗe ɗiɗi janngaa ka darnde aranere faatiha e ghul huwallaahu ahad e innaa fatahnaa haa ka konngol joomiraaɗo وينصر ك الله نصرا عزيزا   (wa yansuraka llaahu kasran aziizan) ka nder darnde ɗiɗaɓere faatiha e hgulhu-wallaahu ahad e Alam nasrah laka sadraka}.

* * * * * * *



[1] Ko woni ɗun hara wonaa mo loyru sara rewi e muun, wanu wujjugol junngo ngon taƴee e ko nanndi e ɗun immorde e lunndagols aria on.

[2] Subunhinaangooji ɗin (wiugol subhaanallaahi)

[3] - O wia: Alhamdu lillaahi.

 

 

 

index