back

YEWTERE FII WAGHFU

next

 

 

Mi wii baaba en an ɓaawo ɓe toolike fii hannde ko min udditi yewtere nden- waghfu on: Miɗo juuroo belebonji imaamuuɓe laɓɓinaaɓe ɓen immorde e ɓeyng-uure Nelaaɗo on (s a w) Najafu Asrafu e karbalaa e ko wonaa ton, tuma goo mi yiay hino winndaa e hoore alhguraanaaje ɗen ka nder belebonji ton wonnde ko (waghfu) maa e hoore masinji ɓuɓɓirɗi ɗin maa e hoore lampuuji ɗin maa ko wonaa ɗun.

Wano tawiri tuma goo mi yiay ngol konngol waghfu hino winndii e hoore cuuɗi e nokkeeli e hoore lampuuji ka nder juulirɗe maa ka husayniyaaji hino gasa wonude hay e ɓiɓɓinirɗi ndiyan wonuɗi ka ɗate ɗin e ko wonaa ɗun.

- Ko goonga, goɗɗo hino waawi waɗude ɗii piiji ɗi wiuɗaa waghfu e ko nanndi e majji emmbere sartiiji hertiiɗi, si tawii on tigi waɗii waghfu on e hoore sartiiji saria yankooji ɗin haray huunde waɗaande waghfu nden yaltii e jeyal waɗuɗo waghufu on wontii jawdi ndi okkataake ronataake yeeyataake si wonaa e nder alhaaliiji hertiiɗi ɗi defte fihgiha ɗen jantii ɗun.

Baaba en an maaki ɗun ɓe ɓeyditi:

Tuma goo waghfu on ko waɗanaaɗo on jeyi, wano si tawii goɗɗo waɗii jawdi makko waghfu fii ɓiɓɓe makko ɓen maa kawtal makko ngal, maa wonndiɓe makko ɓen maa ko wonaa ɓen.

Tuma goo haray wonaa non woniri, wano si tawii goɗɗo waɗii jawdi muun juulirde.

Waɗuɗo waghufu on tuma goo hino toɗɗoo neɗɗo ka fewja fii fiyakuuji waghfu on o gollira ko waɗuɗo waghfu on siini kon immorde e sartiiji, on hino wiee (Mutawallii).

Enee waghfu hino mari tafoodi haala happaandi ?

- O maraa, wonaa kadi e haala toɗɗaaka, si tawii neɗɗo mahii sifa wano juulirɗe ɗen mahirtee non hara ko juulirde o faandii ɗun ɗon yonay wonugol nde juulirde.

Baaba en an maaki miɗo saatimaa yewtude fii yoga e sartiiji waghfu:

1-Jokkondirgol e duumagol, waghfu sellataa si tawii waɗuɗo waghfu on waɗanii mo waghtu happaaɗo.

Piyanee lan misal e hoore ɗun.

- Si tawii neɗɗo waɗii suudu muun ndun waghfu fii miskimmɓe ɓen emmbere hitaande. Ɗun ɗon sellataa waghfu ɓaawo wonaa duumii ɗun wonaa jokkondir ɗun.

2-Nde tawataa ko waɗanaaɗo waghfu on ko waɗuɗo on tigi hay si tawii ko e nder woɓɓe goo.

E piyude misal ?

- Si tawii goɗɗo waɗanii hoore muun waghfu leydi fii yoo surre ɗon tuma o maayi, haray waghfu on selaa.

Si tawii goɗɗo waɗanii goɗɗo suudu muun ndun, maa fii yimɓe anndaaɓe, wano ɓiɓɓe makko ɓen maa ɓadondiraaɓe makko ɓen e piyude misal ?

- Haray waghfu on hino selli tuma ɓen henndii. Ko woni sabu ɗun ko wonnde waghfuuji hertiiɗi ɗin sellataa ko aldaa e henndagol waɗanaaɗo waghfu on maa wakiilu makko on maa walliyu makko on.

Ko honno ɓe henndorta suudu e piyude misal ?

- Huutorgol waɗanaaɗo waghfu on yonay, maa wakiilu makko on maa walliyu makko on.

Tuma goo jawdi waɗaandi waghfu ndin haray hino e juuɗe waɗanaaɗo waghfu on.

- Henndagol makko aranun ɗun yonay, hatonjinaa e henndagol kesun.

Waghfuuji huuɓuɗi ɗin ko hommbo jonneteeɗi ?

- Sellugol ɗi ngol sartinaaka e henndagol ɗi ngol.

On wiii lan hino sartinaa e waghfu duumagole jokkondirgol, haananaa waɗuɗo waghfu on waɗugol dummune happaaɗe ɗe tawata si lannii yiltoto jawdi makko.

- Eyyo, si tawii o faalaaka yo wonu duumii ɗun haray ko yoo waɗu (habsu) wonaa yoo waɗu waghfu...nde o tonngata jawdi makko ndin e banŋe hertiiɗo maa e neɗɗo happaaɗo, e dummune moo happi on tuma daganaaki mo yiltagol e maryi ko adii dummune ɗen lannude, haa dummune ɗen lanna on tuma huunde fow wonta no wonirnoo non.

Baaba en an maaki ɗun, ɓaawo ɗun ɓe miijitii seeɗa hiɓe wai wa suniiɓe fewndo ɓe yewti fii (habsu) on, mi wiiɓe fii taƴugol miijo ngon.

Piyanee lan misal e ɗun ?

Si tawii jooma otowal naɓirgal yimɓe  e piyude misal wiii: mi waɗii otowal an ngal fii naɓugol hajjunkeeɓe ɓen ka suudu Allaahu hormanteeru duuɓi sappo. Haray o tonngii otowal makko ngal fii hajjunkeeɓe ɓen duuɓi sappo. Si tawii ɗin duuɓi ɗon timmii otowal ngal hootana mo.

Si tawii en ƴettii misal wonnde on neɗɗo maayii ko adii dummune happaaɗe ɗen lannude, enee hara otowal makko ngal yiltoto e ronooɓe mo ɓen ɓe senndagal wano ndonndi ?

- Si tawii waɗuɗo habsu on maayii huunnde waɗaande habsu nden wonay e juuɗe waɗanaaɗo on haa dummune ɗen lanna, si tawii ɗe lannii hoota e juuɗe ronooɓe ɓen, hiɓe waawi haajitorde.

Enee goɗɗo hino waawi tonngude jawdi muun e nder ngurndan makko ɗan fow e neɗɗo gooto?

- Eyyo-himo waawi waɗude ɗun daganaaki mo yiltita-gol e muun fannii himo wuuri si tawii o maayii nden huunde yiltoo e juuɗe ronooɓe ɓen.

Si tawii jooma suudu wiii goɗɗo: Mi hoɗinii ma e nder duu suudu an e ɓiɓɓe maa ɓen ?

- Haray daganaaki mo yiltitagol e ndun suudu fannii hoɗuɗo e mayru on kaun ɓe ɓiɓɓe muun hino hoɗi e mayru, si tawii ɓe maayii suudu ndun hootanay mo maa ronooɓe mo ɓen.

Si tawii o wiii mo mi hoɗiniima suudu an ndun fannii hiɗa wuuri, jooma suudu ndun maayii adike hoɗuɗo nder ton on ?

- Daganaaki ɓiɓɓe ronooɓe mo ɓen yaltingol hoɗuɗo nder ton on haa o maaya, si tawii o maayii suudu ndun hootanay ronooɓe ɓen.

Enee hino daganii gorko nde o wasiyotoo tonngugol tataɓal naakoo makko on fii ɓeyngu makko fii yoo nafitor ko yaltata nder naakoo on kon fannii himo wuuri, sarti nde tataɓal ngal yiltantoo ronooɓe gorko on tuma o (kanko suddiiɗo on) maayi ?

- Eyyo, ɗun hino dagii.

Ndaɗɗudi juulirde waɗaandi waghfu, taw hara si hino daganii walliyu on luɓagol ndi fii tummbondiral ?

- Si tawii ko waɗaandi waghfu hertiiɗo haray dagaaki nafitorgol ndi e nder ko wonaa waghfu on.

Enee luɓagol ndi e hoore njoddi hino dagii ?

- Ɗun kadi dagaaki.

Si tawii juulirde nde hatonnjinaa e jawdi waɗanaama waghfu fii mayre tun, taw hara hino dagii wattirgol ndin jawdi juulirde goo ?

-         Si tawii juulirde nden hatonnjinaa e jawdi mare on jooni, e nder ko arata kon men, hara feere marugol ndin jawdi haa tuma juulirde nden hatonnjini e mayre heɓaaki ndi gollitirte e ko ɓuri ɓattaade faandaare waɗuɗo waghfu on immorde e hunnugol haajuuji juulirde waɗanaande waghfu nden,maa wattugol juulirde goo.

  

* * * * * *

 

 

 

index